Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Hirsirakennusten pintakäsittelystä tähän ketjun aiheeseen liittyvää.
Hirsipintaan olen sutinut tummaa tervamaalia ja toisena ve:na vaaleaa oikean tervan, vernissan ja tärpätin seosta. Se seos toimii ja suojaa hyvin esim. puuveneen käsittelyssäkin. Luonnon omat suoja-aineet estää puun lahomisen , sinistymisen ja homehtumisen kosteissa paikoissa.
Vanhoja hirsi-/lautarakennuksia on perinteisesti maalattu punamullalla. Joskus ennen keitettiin itsekin punamultamaalia muuripadassa , kun tarve oli suht. iso.
Mitenkäs semmonen tilanne menisi RR;n mielestä, jos suurempi laskennallinen nykyarvo isolla %:lla tuokin huonomman kiertoajan kannattavuuden euroissa kuin pienemmällä %:lla laskettu ? Vrt . siihen kun esim. ei tehdä yhtään mitään mh:a ja saadaan huonosti tuottava harveikko aikaan. Entäs miten vaikuttaa vertailuissa NNA:oon ja laskennalliseen kannattavuuteen, kun tehdäänkin th:a ja raivauksia myös jk:n metsään ja tasaikäiseen tehdään alaharvennuksen lisäksi 1-2 yläharvennusta ?
AJ. Niinpä, se on parempi laskea lyhyemmän ajan kannattavuutta (jos halutaan yl.laskea) kuin pitkän vieläkin epävarmemman ajan koko kiertoajalle, puhumattakaan paljaan maan arvojen laskemista jatkuvien samoina toistuvien kiertoaikojen summafunktiona . Ei niin mitään järkeä yksittäisen mo:n kannalta katsottuna. Järkevämpää on esim. laskea kunkin tapauksen lyhemmän ajan kehitystä korjuusta eteenpäin prolongaamalla.
Hyvä oli laskelma. Puun hinnan suhteessa sen nykyiseen arvonlisään jalostuksessa on iso kuilu. Noin 1 % myytävän tuotteen hinnasta kantohintana on tietysti liian vähän. Erään metsärahaston arvokin on noussut 300 % eli liki samaa luokkaa kuin energian hinnan nousu on ollut. Puun kantohinnan voisi olettaa nousevan vähintään saman verran. Ei kaikkea tuloksen tuplaantumisesta kannattaisi jakaa vain osinkoina. Jos kotimaiset puun myyjät jää mopen osille, niin siinä heikkenee samalla firmojen puuhuollon toimintakin jatkossa. MG esim. ei ole nostanut osuuskorkoja yhtään ainakaan vielä vaikka inflaatiokin on lähes 8 %. 2 %;n norm. inflaation aikaan verrattuna osuuskorko%:n pitäisi olla nyt 4 – 14 % (entisille B – A osuuksille ).
Itelläs voi olla hyvä alku jo hahmottumassa (toivon mukaan) mutta sen myöntämiseen et vielä pysty.
Pienaukoista luin erään tutkimuksen jossa oli verrattu pieniä n. 85, 170 ja 350 neliön ja 0,25 – 0,35 ha:n aukkoja ja niiden käsittelyjen vaikutusta luont. taimettumiseen. Pienimmät ympyräaukot taimettui parhaiten ja isommat heikoiten, eli ei juuri ollenkaan. Pienaukkojen muokkaaminen heikensi taimettumista lisää. Rehevimmillä kohteilla taimettumista ei tapahdu pienaukoissa käytännösssä ollenkaan, jos ei ole taimet jo valmiina, se on huomattu monessa kohtaa.
Onko kellään vesitakkaa mökillään tai muualla ? Polttopuulämmitys ja vesikiertoinen ”kaukolämpö” pattereilla varaajan avulla. Joillakin uusilla ilmalämpöpumpuilla voi olla hyötysuhde vielä -20 C -ast pakkasilla n. 2 . Norm. +7 ast. cop-arvon mittauslämpötilassa liki 5 .
Maalämmityksessä kuulemma saattaa tulla jossain vaiheessa eteen se, että maan lämpövarasto alkaa ehtyä. Ehkä lämpenevät kesät pystyy korjaamaan sitä ongelmaa.
”Jk- käytännössä” on kerrottu jo moniaita sivuja juuri siitä; myös sen ongelmallisuudesta monessa kohtaa. Perkokin sopii sinne sekaan oman metsänsä kerronnasta mutta elä tyrkytä teoriassa hyvää menetelmää parhaaksi joka paikkaan sopivana, kun se ei sitä ole.
Ku-kylvö ei onnistu rehevillä mailla esim. laikkumättäisiin. Pitäs istuttaa. Sen verran on kokemusta, männyt pääosin lähti kasvuun mutta ei juuri yhtään kuusta siemenestä.
Männyn siementen ei pidä itääkään vielä syksyllä jos kylvää, siirtyminen sulamisvesien mukana yms. voi olla esteenä sirkkataimien syntymiselle seuraavana keväänä. Jokunen siemen saattaisi tietysti jäädäkin ”henkiin” jos olisi sopiva istutuskohta ja vähän maata päällä.
Koivun kasvatuksen lisääminen olisi lääke liian kuusikoitumisen hillitsemiseen. Juurikäävän ja myös kirjanpainajatuhojen ehkäisyyn. Sekapuustot hyviä ja auttaa nekin , jos ei ole juurikääpä päässyt leviämään liian laajalle. Kuivuuden tai jonkin muun tuholaisen heikentämiin kuusiin iskeytyy kirjanpainajatkin helposti. Voi olla että ehkä harvaoksainen kuusi kestää paremmin kuivuttaa kasvupaikassaan kuin tiheäoksanen enemmän vettä haihduttava puu. Surukuusi taitaa olla oma alalajinsa , kuusen erikoismuoto .
”Saat parhaan tuoton kun metsäsi on ns. normaalimetsä” oli tosiaankin hölynpölyä, jos siihen normaalimetsään ei ollut tilalla mahdollisuutta eikä järkevää metsien rakenteen tms syyn takia pyrkiä . Yhtä idioottimaista on nykyään kertoa miten pelkästään paljaan maan arvon määrittäminen kertoisi jonkin metsätilan tämänhetkisen ja tulevan kannattavuuden parantamiseen parhaan välineen. ”Päätehakkuutulo kuuluu teoriassa edellisen sukupolven tuloihin joten ei huomioida” . Melkoista paikkansapitämätöntä sheissea. Mutta kukin tavallaan koettaa pärjätä kovenevassa kilpailussa mo:n hiluista.
Jk:han on ihan hyvä ja tervetullut lisä entisten metsänhoidon tapojen lisäksi mutta menee osin piloille ylioptimististen väittämien ja usein muunneltua totuutta sis. laskelmien takia. Vaarana on hyvien mh-tapojen kielto huonoimmassa tapauksessa ja huonompien suosiminen niille sopimattomissa kohteissa. Se olisi liian kallista niin kansantaloudellisesti kuin mo:n ja luonnon kannaltakin katsottuna. (Mm. hiilitaseen ja fossiilisten raaka-aineiden käytön korvaamisen kannalta.)
PS enimmäkseen meillä on ne kusiaisen valtuuvet kuten V. Huovinen on joskus asian ilmaissut. Silti jotain pientä voi aina koettaa tehdä pienissä ympyröissäkin isojen poikien rattaissa hiekkana rajoittamassa mielivaltaa ja älyttömyyksiä , jos ei muuta.
Mikäs sen bannin aiheutti mode, niin osaa ”siivota”? Oletan että omat kommentit ei näy enää yleisesti.