Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Melkein kaikki on epävarmaa ja väliaikasta, niinhän se on pääosin. Mutta ei se epävarmuus estä näköjään käyttämästä tutkimuksiakaan keppihevosena bisnekselle. Ei ole estettä arvioida tutkimustuloksiakaan jotka on epävarmoja, jos ottaa asioista selvää.
Aj:n liite Arvometsän hakkuuesimerkistä sisälsi paljon oletuksia (mm.kuvitteellinen esimerkkilaatikko kantohinnoista) eikä ollut siis tutkimusta.
Samoin jk-metsän ja tasaikäisen korjuuhintojen erot- käppyrä ; siinä oli se vika että ei pidä yleisesti paikkaansa. Esim. norm. eh kertymällä 50 mottia , 2-harv. 80 ja päätehakkuu 400 tulisi korjuun mottikeskihinta n. 3 € jk-metsän korjuuta edullisemmaksi. Varsinkin kun verrataan jotain todellista tapausta (yl. päätehakkuu vs jk) , niin erot kantohinnoissa on yleensä selvät. Siltä pohjalta pitää alkaa laskea kannattavuusarvioita missä ollaan lähtötilanteessa.
Lisäksi semmonen asia, että riippuu aina ostajastakin miten hinnoittelevat erilaisten korjuumenetelmien erot mo:lle ostotarjouksessaan. Omatoiminen tienvarteen myyjä voi saada paremman kokonaistuoton tai paremman tarjouksen joltain toiselta yhtiöltä.
Tänään olisi tienauspäivä kun sähkö maksaa n. 65 c melkein koko päivän ajan.
Pari tukkipuuta mätkähtää nurin ja niiden arvo olisi yht. 60 €. Kannattaako lähteä koneella hakemaan metsästä pois nykyaikana ? Ei oikeastaan ellei ole polttopuuksi tekemässä.
Auttaisikohan talveen valmistautumista syyslannotus ( ilman typpeä) myös puun taimia kuten muita kasveja ? Isoja taimia oli pakkasesta sulatetut täydennysistutusmännyt eikä uutta kasvua silloin keskikesällä vielä yhtään. Koivua voi ainakin kylvää vaikka syyskesällä. Pilleröidyistä ra-koivun siemenistä alkoi kasvaa taimia vasta parin v:n päästä kylvöstä. Ehkä havupuun siemenilläkin onnistuisi myös syyskylvö riittävän myöhään tehtynä.
Voi olla että ei juuristo ehdi kehittyä kunnolla mutta sen voi korjata oikomalla keväällä vinot mä-taimet. Riippuu maalajista ja kasvuolosuhteista miten rouste nostelee taimia. Luultavasti mättään päällä vähemmän kuin tasasella ja muokkaamattomalla maalla jossa tukkimiehentäikin on pahemmin haittana . Paalujuuri tuskin niin vahvaksi ehtii pienillä taimilla, että se estäisi routivilla mailla pottitaimen vinoon kasvamisen vaikka istuttaisi keväälläkin. Savikoilla varsinkin taimet kun taimet puklahtaa usein istutuskuopasta pois ensimmäisen kasvukauden jälkeisenä keväällä.
Omassa viime kerran korjuussa oli jk:n metsän poistuman puiden keskijäreys n. 230 l, ylispuuhakkuun n. 280 l, ja ero yksikköhinnassa 5 €. Korjuuaika sama, jk- alue suurempi pinta-alaltaan kuin yläharvennuskohde (joka oli yläharvennuksen ja ylispuun poiston rajamailla). Päätehakkuulla vastaavilla leimikkotekijöillä ero kasvaisi vielä n. 3 € motilta ylöspäin. Eli + 8 €/motti ero korjuussa ja jäävän puuston kantohinta-arvo on erotus lähtötilanteessa (- uudistuskulut + th:n hintaero). Jokainen esimerkkikohde on tietysti erilainen ja voi poiketa jostain toisesta paljonkin.
Kerron toteutuneista hinnoista, en mistään muista. Yksi vaihtoehtoinen tapa sattui olemaan (kuten edellä kerroin) yläharvennus; sehän poikkeaa poimintahakkuusta siinä, että (tuossa tapauksessa) korjattiin vain päävaltapuita, jk;ssa taas muidenkin latvuskerrosten puita harventaen . Yli ”taulukkohintojen” maksettiin molemmilla kuvioilla , silti hintaerot oli selviä edellä kertomani mukaisesti. Hintaero päätehakkuuseen verrattuna olisi ollut sitten vielä vähän suurempi.
Arveluttavina pitäminen on oma asiasi. Minä pidän arveluttavina esim. niitä tarinoita veroilla tienaamisilla joita mister Jovain on esittänyt. Ne ei perustu mihinkään todelliseen vaan mielikuvitukseen.
Niin voi. Halpaa sähkö on yleensä n. klo 00-06. Viime viikonloppu taisi olla koko kesänä ainut aika jolloin oli halpaa myös päivällä. Lämpöverhoilla voi vähentää lämpösäteilyä ulos talvisin ja kesällä toisin päin estää liian lämmön säteilyä sisään. Niissä on 2 x;nen paksu kangas ,( valkonen toiselta puolelta ja tumman sininen toiselta ja jotain metallilankaa sisällä). Myös maarkiisit auttaisi asiaa kesällä.
Nyt on pörssisähkön hinta 40-60 c/kwh eikä halpene alle 10 c yölläkään.
Pyöreän puun vientiä täältä Baltian suuntaan on liian vähän tai ei ollenkaan. Leimikkojen yhteismyyntejä ei sallita kilpailulainsäädännön takia mutta toiseen suuntaan jonkinlaiset kartellit ilm. toimii edelleen. Vai onko kyse vain ylitarjonnasta(?). Liian iso ero on hinnassa , kun lahden toiselle puolelle samalla markkina-alueella puun hinta voi olla yli 3 x parempi. Jos vaikka lopettaisi myynnin siihen asti kun hinta nousee kohtuulliselle tasolle , sillä voisi olla vaikutusta lopputulokseen.