Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Aurinkopaneeleilla ei voi oikein ladata akkuja halvan sähkön aikaan . Tuulimyllytkin pyörii heikoimmin useimmiten yöllä. Mutta vesi virtaa yölläkin hyvin kesäaikaan. Vesivoimallako niitä sitten ladattanee (?). Vesi on muutenkin hyvä energiavarasto, lämpöenergiaakin se sitoo hyvin. Esim. kasvihuoneita pystyy pitämään lämpiminä kylminä kevätöinä, jos päivällä lämmitetään k-huoneissa vesialtaita vastuksilla.
Kiinalainen akkuauto painaa tod. näk. yli 3 tn , ainakin kuormattuna . Spekseissä ei jostain syystä kerrota auton painoa. 201 hp riittää ehkä liikuttamaan sitä mutta ei ole tietysti mikään raketti. 70 k€:lla saa jo aika hyvän tavan pick-upinkin. Jos kiinalainen auto kestää kuten useimmat sieltä tulevat tuotteet, niin ei ole hintansa väärti.
Nyhdin laikkumättäistä pieniä lehtipuun vesoja juurineen pois kuusten vierestä samalla kun heinäsin taimien ympäristöjä. Hyvinkin saattaa lisätä taimien kasvua ja vähentää th:n tarvetta. Mäntyjä istutettiin kuivuneiden kuusten tilalle täydennykseksi kesällä. Hyvin ne on lähteneet vaikka Luke;lta on kerrottu ettei mäntyjen kesäistutus onnistu. Taitaa olla enempi kiinni säistä kuin puulajista taimien kasvuunlähtö.
Viime talvena tehtiin pieni jk:n hakkuu (vastaavan näkönen kohde kuin Gla;lla kuvissa) jossa korjuutapa vähensi kantorahatuloa 850 € vastaavan metsän yläharvennukseen verrattuna . Puita jäi pystyyn n. 40 m3/ha suurin osa kuitupuukokoa + ku-taimia ja joitain pikkutukkimäntyjä. Kuvio on entistä tulva -aluetta ja kasvaa siksi hyvin luonnon lannoituksen avulla. Lisäksi osa jäävistä puista on istutettu 20 v. sitten aukkopaikkoihin.
”Tappio” avohakkuuseen verrattuna on siinä *n. 2150 €/ha. Uudistuskulut & th-kulut olisi yht. n. 800 nettona. 1350 € jäisi ” ylimääräistä”. Jos sitä verrataan (4 %;n korolla) jääneen puuston tuottoon esim. 20 vuoden päästä, niin 1350 ehtii kasvaa *2960 €:oon. Tuossa tapauksessa jäänyt alikasvoskuusikko ehtii hyvin kasvaa riittävästi (keskikasvu min. 3,5 m3/ha/v, seur. yläharvennuksen tukki% 70) jotta ”ylimääräraha” tulisi kuitattua vertailussa. Seuraava vaihe olisi verrata 20 v:n ikäisen ku-taimikon tuottoa (ja samalla taimikon arvonnousua toiseen ve:oon) alikasvoskuusikon tuottoon taas n. 20 v:n päästä, kun välillä on tehty (n. 25 v) 1. harvennus myös tasaikäseen metsään. Jne eteenpäin norm. kiertoajan loppuun asti.
(*Korj. kantorahatulojen eroihin)
Miljoonamökille 3 tn onkin vain muodollinen summa. Saman saa melko helposti jos myy kopin ilman välityspalkkiota, jos siis osaa käyttää nettiä ja sen asuntokauppaan tarkoitettuja myyntipaikkoja – mutta kun ei ole pikkurahan puutetta ,niin ihan sama se silloin on miten toimii.
Uudet geeliakustot on melko kalliita omaan sähköntuotantolaitokseen. Pienen tuulimyllyn saa muutamalla satasella + asennustyöt päälle. Huoltoa se vaatisi ehkä vähän enemmän kuin aurinkopaneelit.
Ei siinä tarvi kuin julistaa myös hiili neutraaliksi hiilitaseen suhteen, niin alkaa riittää taas lämpöä. Päästöt jos niitä jostain piipusta tulee voidaan kompensoida päästömaksuilla ja metsiä kasvattaen.
10 k€:llakin Ponsset pörisee melko kauan metsässä. Harrastevehje se mänkijä on pääosin. Mutta harrastukset maksaa yleensä. Pienmetsäkoneita ei aina joka paikkaan saa ensiharvennuksia tekemään joten siinä on hyvä syy hankkia harrastekone hyötykäytön perusteella.
Puistoja on hakattu Helsingissä rakentamisen alta pois. Mutta kaupungilla on n. 5000 ha metsää (tai oli joskus) , ehkä sitä on vielä rippeet jäljellä jossa voisi hiilinieluja alkaa kasvattaa hoitamalla metsiä hyvin. Aika hyvin lisääntyy hiilitasekin, jos rehevä metsä korjataan ja viljellään kunnolla. Etelässä kiertoajan kasvua voi lisätä edellisestä melko helposti n. 100 mottia/ha .
Ei heikosti kasvaville maille kannata istuttamalla taimikoita perustaa. Ne uudistetaan yleensä luontaisesti tai kylvämällä.
Luulisi että kaupunkien puisto-osastoilla olisi sen verran as.tuntemusta että puistojen pusikot osattaisiin hoitaa paremmin kuin jättämällä kokonaan hoitamatta. Kasvutaantuma on varmaa varsinkin männiköissä ja koivikoissa, jos ei tehdä harvennuksia . Pohjoisessa on liki milj. ha niitä harvennusrästejä joissa puuston kasvun taantuma johtuu hyvin tod.näk. itseharvenemisen lisääntymisestä ja latvusten supistumisesta. Sinne sopisi hyvin pari uutta sellutehdasta lisämään fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentämistä ja metsien hiilivarastoja.
Repetition est mater studiorum -sano.