Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Harvemmalla mo:lla on kuitenkin omaa jatkojalostusta puille – muuta kuin klapien tekoa ja ehkä sahatavaran valmistusta joillakin . Tukkien sis. vauriot voi nähdä sahalla ja ne pitäisi korvata myös, tukista e-puuksi hinta ero on n. 2/3-osa tukin hinnasta. (Muitakin tukkipuun tuholaisia tosin on kun hirvieläimet). Männyn korvaaminen kuusella vähentää kiertoajan tuloa muutaman tn/ha, ehkä selvästi enemmänkin nyt kirjanpainajien esiintymisen kulta-aikana. Taimikon arvonlasku syöntitapauksessa jotain n. 1-2 tn/ha. Lupavaroista n. 50 milj. €/v. taimikkotuhojen ehkäisyyn arvotaimikkojen suojaamiseen, jos missä hirvieläimiä on liikaa, eikä vain muutamia milj. €:a epävarmaan taimikkojen ”täystuhokorvaukseen”.
Niinpä. Tai vielä mieluummin 1 m mittanen taimi kasvamaan niin ei tarvi heinistä välittää mitään.
Ei ole tuulimyllyä ainakaan vielä. Tuulinen paikka löytyy kyllä jossa voisi toimia hyvin.
Hirvieläimiä ei tarvitse vähentää juuri nykyisestä, jos lisätään ja muutetaan haittojen korvaustapaa ja -määriä vastaamaan paremmin todellisuutta. N. milj.ha:lla haittaa metsänkasvatukselle. Sen laskeminen ei liene mahdotonta miten paljon suunnilleen euroissa ja minkä verran kussakin tapauksessa.
Pienen tuulimyllyn sähkökin voi olla kohta jopa kannattavaa tuottaa, kun sähkön kWh-hinta on noussut. Pystymallin mylly toimii parhaiten jo pienellä tuulellakin. Saunalla on itselläni 370 W:n paneeli ja lataussäädin + invertteri. Sillä systeemillä pystyy mm. lataamaan akkua ja ”suihkumoottoria”. Jos verkkosähkön saanti kustantaa kymppitonneja pelkkä liittymä , niin ehkä kannattaa laittaa sen sijaan jonkinlainen oma sähkölaitos pystyyn.
Pohjois-Amerikan reissu tulikin niin kalliiksi aikoinaan, että parempi hakea kannattavuutta etelämpää. Pienyrittäjät varsinkin on aina olleet demujen ja muidenkin hampaissa. 90-luvun laman ajasta varsinkin monella karvaita kokemuksia siitä. Pienomistajat on myös yliverotettuja muka yhteisen hyvän nimissä, kun samaan aikaan isot tekijät ei maksa veroja juuri lainkaan mm. asuntojen vuokrauksessa .
Miten onkin syntynyt semmonen kuva, että erityisesti Suomessa myydään yleensä hyvät ideat/yhtiöt halvalla pois ja ostetaan huonoa ulkomailta kalliilla ylihinnalla .
Hämikselle : Miten aiot hyödyntää porakaivon ? Itselläni on myös joutilas pitkään käytöstä pois ollut porakaivo joka pitäisi ensin ainakin puhdistaa ja laittaa uusi pumppu ja vesijohto. Pieni imupumppu on jo tullut hankittua mutta ei riitä nostovoima siinä.
Käytännössä joutuu useimmissa tapauksissa auttamaan uudistumista viljelemällä aukkoihin , jos puustopääoman säilyttää siedettävällä tasolla (vertailtavan tuloksen kannalta) ja uudistaa alikasvoksesta. Vain optimitapauksessa erikokoisia kasvatuskelpoisia puita jää tasaisesti joka paikkaan jatkamaan kasvua. Lisäksi myös jk:ssa tulee raivaus-/th-kuluja . Jk:n kuluttomuus ja tasaikäisen metsän kasvatus vain alaharvennuksia tekemällä on harhautusta.
Joskus ollut käytössä Hq:n siimaleikkuri heinikossa. Se huono puoli siinä oli että paksu heinä saattoi kietoutua siimakotelon ympärille ja tukahdutti pyörimisen . Välillä piti repiä heinätukot pois .
18 v;n akkutrimmeri leikkaa heinäkasveja ja horsmikkoakin. Siinä on n. 3 mm paksu teräväreunainen liikkuva muoviterä. Vaihtaa pitää välillä uuteen mutta kestää yllättävän hyvin.
Vuotuisia kasvun ja arvokasvun muutoksia metsälle voi laskea esim. laskemalla kuvion 5 vuoden kasvun. Mutta on vähän työläs tapa. On kait siihen jo tk-ohjelmia olemassa joilla saisi tuloksen suoraankin muutamia puustotunnuksia syöttämällä.
Nyrkkisääntönä voi esim. verrata aiemmin harvennuksin hoidetussa päätehakkuukohteessa uudistamis-ym. kulujen määrää saatavaan kantohintaan yläharvennukseen verrattuna (jos se on mahdollista toteuttaa järkevästi). Nopean arvokasvun ”ovella” olevia puita ei kannata hakata , jos niiden arvokasvu ylittää esim. seur. 5-10 vuoden aikana päätehakkuun tulon lisäyksen (korkoineen). Kuusikoissa varsinkin myös hankalat korjuuolosuhteet kannattaa tietysti ottaa huomioon ja pyrkiä vähentämään harvennuskertoja jos tilanne sitä vaatii. Pystylahopuuta ei kannata tahallaan lisätä talousmetissä.
Noin teoriassa. Käytännössä : 10 a pienaukkoon tullut 5 tainta n. 30 vuoden aikana , joista yksi 2-latvanen ja toiset on vierekkäin ryhmässä. Heinää ja vattua kasvaa hyvin. Minkälainen metsän pitää olla jotta taimista ehtii kehittyä tukkipuita kohtuullisessa ajassa, sitä sopii miettiä. Optimitapauksia valmiiksi sopivan erirakenteisena , oikeaa puulajia tarpeeksi ja sopiva kasvupaikka on suht. harvassa.