Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Viherleviä on vesissä nykyäänkin. Ja sinileviä. Ei tarvitse pitää biologian luentosarjablogia enää varsinkaan tuosta synteettisestä biologiasta . Osataan jo tärkeimmät.
Selluyhtiöt hankkii parhaiten juuri energiapuulla. Tekivät sitä jo ennen sähkön hinnan nousua (Esim Ump.). Olihan se vähän yläkanttiin tuo laskelma mutta siitä saa suuruusluokan puun energia-arvosta. Kun kantohinta on n. 1 %:n siitä , niin minusta se on ihan liian vähän. 10 % olisi melko sopiva kaikkien kannalta katsottuna. .
Jaa, 4-veto traktorin maavara on onneton mutta kömpijän muka ei. Eh:een kelpaa kömpijäkin , jos on tasaiset maisemat mutta esim. tuulenkaatojen ja muiden isompien puiden kuljetukseen 4-veto-tr on paljon parempi. Soille sitten telamönkijä. Molemmat olisi tietysti paras yhdistelmä, jos on jo valmiiksi olemassa.
En laskenut väärin. Ostin säiliön löpöä täyteen silloin kun se kustansi n. 80 c/l. Pääomakulut kuittaantuu pikkuhiljaa kun siirrosta ei tarvitse maksaa mitään.
E-puuta ei kannata myydä kovin paljon alle sen e-sisällöstä lasketun arvon mukaisen hinnan. 20c/kWh hinnalla 85 % hyötysuhteella se on koivulla n. 340 €/kiinto ja puolet siitä on 170 €. Korjuu- ja kuljetuskulut pois, niin kantohinta on n. 130-140 €. 50% riittää sähkön tuottajien voittomarginaaliksi , ei tarvitse olla 90 % eikä 100 x enemmän kuin kantohinta.
Sahalle kuidut tienvarresta(ja jokunen tukki syötiksi), ja isolle tukit samoin . Pikkutukit niiden käyttäjille. E-puu lämpöyrittäjälle.
Bonus on kuin äs-(tai jonkin muun liikkeen bonus) ; maksat sen kuitenkin loppupelissä itse tuotteiden hinnoissa. Puukaupassa yleensä halvemmalla kantohinnalla. Onhan se silti mukava kuvitella miten th:kin on ilmaista, bonukset ja kemera kustantaa koko homman. Olen sitä itsekin teettänyt samalla tavalla. Firma ottaa n. puolet päältä th-kustannuksesta tj-kuluina ja saa maksamansa bonukset takasin. Melkein winwin -tilanne – mo luulee voittavansa ja toinen osapuoli saa maksamansa takasin.
Siirtoyhtiöt ei ainakaan menne konkurssiin nykyhinnoilla. Jos riittää siirrettävää. Klapitus on ”kovaa valuuttaa” kohtapuoliin. Aggregaattisähkö kustantaa n. 20-30 c /kwh joten sekin voittaa 0,50 – euron hintasen sähkön kirkkaasti.
Metsäkeskuksen ja mhy:n toimihenkilöt ei saaneet yhteen aikaan ostaa metsää. Väärinkäytösten estämiseksi se kielto oli olemassa. Sittemmin kielto on purettu. Avohakkuukieltoa tms. olisi varmaan sitä toiseen laitaan överiksi menemistä . Ei mitään järkeä siinäkään. Omissa metsissään voi kukin tehdä kuten haluaa sen suhteen, se pitäisi riittää vaikka joillain vanhoja kaunoja olisikin entisen metsälain ajoilta. Ne on henk. kohtaisia eikä tarvitse olla heikentämässä sen perusteella muiden mo;n mh:n vapautta vääristellyn informaation tuputtamisen avulla.
Ei nouse puun hinnat , kun on ylituotantoa. Ehkä jk:n yleistyminen toisi lisää hintaa paremmille leimikoille ainakin. Koivulla erityisesti on korkea arvo e-puuarvon mukaan laskettuna. Jos firma maksaisi tv-hintana esim. 90 €, niin vielä jäisi 3/4 -osa puiden energia-arvosta käyttöpaikalle toimitettuna voittopuolelle . Olisihan tuo kohtuullista nostaa kuitupuun hintaa lopultakin mutta kukaan sitä tosiaankaan nosta , kun halvallakin saa.
Eikös se hiilivoimala voisi käyttää puupolttoaineitakin. Kuljetus lisääntyisi mutta mitäpä sitä ei kannattaisi tehdä hiilipäästöjä vähennettäessä. Hiilen käyttöä piti vähentää eikä lisätä vaikka sitä muualla maailmassa lisätäänkin vielä koko ajan. Täällä kun oikein kituutetaan ja vähennetään minimiin kaikkea fossiilista (ja samalla puun käyttöäkin olisi hyvä vähentää koska ”luontokato”), niin saadaan semmonen 0,01 promillen luokkaa oleva vaikutus aikaan.
PS Puun käytön vähentämisellä on vielä sekin ongelma, että täällä lopettu korvautuisi muualta korjatulla puulla ja muilla enemmän luontoa saastuttavilla raaka-aineilla. Vaikutus voi siis olla negatiivinen eikä edes teoriassa positiivinen ilmastokaasujen päästöjen kannalta katsottuna.
Metsän ostaminen on sponsoroitu verorahoista heikon puun hinnan kompensoimiseksi kaiketi. Saatu sillä tavalla paremmin innokkaat tuottamaan lisähyötyä metsäteollisuudelle puoli-ilmaista kuitupuuta tuottamaan. Metsän ostokielto oli aikoinaan olemassa metsäalan toimihenkilöille. Jos osaa laskea NNA:ja se on hyvä alku mutta ei kerro kaikkia kannattavuuden arviointiin vaikuttavia asioita. Siihen kuuluu monia muitakin tekijöitä kuin yksi teoreettinen laskentatapa.