Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Hyvin kasvaa hiesussa yleensä kaikki puulajit ja savessakin kuuset. Jokin muu ongelma voi olla kyseessä kuin maalajista johtuva, jos ei kasva. Laikkumättäiden pitää olla sopivan matalia jotta taimen juuret yltää kivennäismaan alapuolelle, muuten ei onnistu kunnolla.
Ja tuupataan sitten kahvaa myöten se putki. Istustusputki meinnaan, jotta taimi on tarpeeksi syvällä.
Johan niitä on kait muutaman sadan sivun verran hyviä ja vähemmän hyviä ohjeita tullut. Jos haluaa voi valita itselle sopivimmasta päästä. Jos ei saisi arvostella tutkimuksien mahdollisia puutteita, niin ei siitä mitään muuta tulisi kuin yksinpuhelua ja markkinointijulkasuja . Pukkalakin on korjannut kurssia entisestä yhden mallin toimintatavastaan , kun se ei toimi kuin vain harvoisssa kohteissa.
Onhan se puistomestätavoitteisissa kohteissa ihan hyvä menetelmä jättää erikokoista ja -lajista puuta pystyyn . Pienaukot ei vain tahdo taimettua rehevillä mailla ollenkaan. Mutta vattua ja horsmaa ne aukot kasvaa hyvin. Samoin metsälauhaa. Kauriit ja joku hirvikin on ottanut eräältä kuviolta itselleen yöpymispaikan pienaukossa metsälauhaa kasvavalta kumpareelta. Ei niihin aukkokohtiin tule käyttöpuutalousmetsää ainakaan seur. n. 30 vuoden aikana. Mutta metsäniittyjä onkin liian vähän, siinä ne voi olla hyödyksi. Ei vain voi perustella kannattavuudella semmosta metsänhoitoa jossa isot alat kasvaa heinää esim. 50 vuotta.
Tänä vuonna 10 x enemmän ötökkätuhoja kuusikoissa kuin viime vuonna. 550 ha kuusikoita pitänyt hakata kirjanpainajien vuoksi. Miten se on mahdollista, kun kesä ollut sateisempi kuin viime kesä ? Ehkä kirjanpainajat on levinneet entistä laajemmalle ja niinhän ne onkin.
Kohta kannattaa laittaa keinoaurinko paistamaan pilvisellä säällä aurinkokennoihin ja tienata sähkön myynnillä verkkoon. Kyllä joku sen kalliimman sähkönkin ostaa kuitenkin .
Sauna ja ilmastointi on suurimmat sähkösyöpöt, jos on sähkökiuas ja koneellinen ilmastointi käytössä. Niiden päiväkäyttöä vähemmälle,niin tulee säästöä. Vesivessat on turhia kapistuksia haja-asutusseuduilla varsinkin. Kompostivessat käyttöön, niin säästyy puhdasta vettä (ja sähköäkin) ja samalla tulee hyvä maanparannusainetta. EU voisi rahottaa vaihdon vaikka koronarahastostaan. Siellähän on meidän kaikkien rahoja.
Paljonkohan esim. kaukolämpö kustantaa Virossa ? Ei varmaan ole niin kallista että ei voisi enää käyttää lämmitystä.
Suomessa e-puulle sopiva hinta olisi n. 55 €, kun laskee kympin kuljetuskuluihin Suomenlahden toiselle rannalle. Kantohintaa jäisi n. 20-25 €. Sehän on sama kuin kuitupuulla. Kuitupuulle sopiva kantohinta olisi inflaatiokorjauksen jälkeen n. 60-65 €, jos oltaisiin markkinataloudessa.
Erillään ne pidetään siksi, että on edelleen olemassa uudistamisvelvollisuus, jos tehdään päätehakkuu eikä kasvatushakkuu . Jos luont. taimia ei ole tarpeeksi ja lakirajat alittuu selvästi , pitää täydennysistuttaa. Jk:ssa jos PPA-raja alittuu, pitää uudistaa. Eihän näistä juuri väitellä tarvitsisi, jos jotkut ottaisi onkeen neuvot ja lukisi aluksi vaikka tapion mh-ohjeet .
Metsätalous on osin syynä mesimarjan vähenemiseen. Kun auraus on pääosin lopetettu ja siirrytty kääntö-ja laikkumätästykseen, väheni mesimarjojen kasvupaikat metissä.
Perko: No ei ole . Sinulla varmaan on siltä alalta paras tieto tällä telluksella. Mutta metsänkasvatuksen kannattavuuden laskennasta et (luvalla sanoen) ymmärrä vielä juuri mitään. Jotain osaan laskea kyllä aerodynamiikan laskuistakin, kuten sinäkin ymmärrät jotain metsänkasvatuksesta mutta vain osittain onnistuu.
Mutta kukapa se olis seppä syntyessään. D.Trumpkin (vaikka on niin ylivertainen henkilö) oli golfaamassa ja sai nuoremmalta alan harrastajalta kommentin, että svingisi taitaa olla tehty Kiinassa , kun on vähän rikki.
Istutuskuuset kasvaa rk-pituuteen n. 5 vuodessa. Jk:n taimet keskimäärin 42 vuodessa. Siinä tulee epäjatkuvuuskohta. Joten aikansa kutakin, ja jk:a samoin jonkin aikaa ja sitten otetaan (joku ottaa) uusiksi kunnollisella uudistamisella. ”Kuutioiden kasvatuksesta” puhuminen on niin vanha virsi että ei kannattasi RR;nkään enää sitä käyttää. Et ole lukenut tarpeeksi esim. tätä ketjuakaan , jos luulet että kuutioita vain pyritään kasvattamaan tasaikäisellä kasvatuksella. Epätasavertasesti optimoiduilla vertailulaskelmilla voi olla semmonen vaikutus yleiseen mielipiteeseen, että aletaan luulla jk:n olevan ylivoimaisen hyvä menetelmä joka paikkaan ja tarpeelliset avohakkuut voidaan jopa kieltää sen perusteella, ensin on kuitenkin lobattu EU-päättäjiä asiasta em. puolitotuuksia kertomalla.
”Eri kasvupaikoilla ja eri korkokannoilla voidaan saada kolmasosa lisää tuottoa”. Epäilemättä ihan totta tuo. Siihen ei vain tarvita edes keinoälyohjelmaa; useimmiten toteutuu ihan automaattisesti. Paljonko sitten vaikuttaa esim. juurikääpäalueilla luont. uudistaminen kuuselle tuottoon on toinen juttu. (Metlan aikoinaan olleilla jk:n tutkimuskohteilla juurikääpää oli koealasta riippuen 8 – >80 % kuusen luont. taimista.)