Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Sähkön varastointi talveksi on ongelma aurinkosähkössäkin. Salamat olisi iso energialähde, siinä on vain talteenottaminen ja varastointi mahdotonta, muuten olisi hyvä . Vedyn käyttö on tulossa energiantuotantoon ehkä jossain vaiheessa. Tavan pulliaisille riittää esim. aggregaatti, klapien polttaminen ja paneelisähkö omavaraisuuden lisäämiseen. Pieni tuulimylly ehkä lisäksi , jos kellä on ylimääräistä varaa omassa pörssissä laittaa kalliin energian tuotantoon. Tai sitten jos osaa väkertää itse esim. tynnyreistä vertikaalisen tuulimyllyn.
Koneälyohjelma on tietysti tehty kaupallista kannattavuutta silmällä pitäen myynti edellä eikä ole otettu edelleenkään huomioon esim. jk:ssa syntyviä kuluja tai lisääntyviä luonnontuhoriskejä . Luonnossa käytännössä menee useimmiten eri lailla vaikka teoriassa pöydän ääressä voi näyttää sopivilla oletuksilla korostettuna hyvältä.
Nykyoloissa on tärkeintä tuhojen välttäminen , esim. sekapuustoisuutta suosimalla ja korjuuvaurioita vähentämällä, leimikkojen paremmalla suunnitelulla ja vähentämällä varsinkin kuusikoissa harvennuskorjuukertoja, ei lisäämällä niitä kuten jk:ssa yleensä tapahtuu.
Kaipa se oli manuaalisesti käsitelty, kun rahat tuli yli kk myöhemmin kuin toisen samaan aikaan lähetetyn tot.ilmoituksen rahat.
Arvokasvu% on suurin , kun taimista tulee myyntipuita. Tukkipuillakin arvokasvu% nousee, jos myy päätehakkuuna eikä poimintahakkuuna. Kantohinnan nousu kun on myös arvokasvua.
Perko lainasi rusinat pullasta- tyyliin vain osan minun edellisen kommentin asiasta . Usein on vaikeutena jk:ssa saada riittävän hyvän alkupuusto tähteelle mutta ei saa olla niin arvokas jotta pääomakulut ei nouse liiaksi ( kuten esim. 10 k€:n puusto; eihän se silloin pärjää viljelyvaihtoehdolle kiertoajan tuoton suhteen. –> Pitäisi olla aluksi 15 vuoden päästä hakattavissa 370 mottia/ha suurimmaksi osaksi tukkipuuta 5%;n korolla laskien). Jos pyritään silloin samaan jäävän puuston määrään (150 mottia/ha) kuin istutusmetsässä, niin pitäisi jk-metsän keskikasvun olla yli 20 mottia/v.
Kasvatuskelpoisia puita pitää jäädä vain sen verran, että puustopääoma ei jää liian suureksi kuluksi, jos aikoo jk:lla ”pärjätä” paremmin kuin kunnolla uudistamalla. Toisaalta pitäisi olla juuri sopivaa arvokasvun kynnyksellä olevaa taimikkoa ja kasvatusmetsää, että ehtisi kasvaa ajoissa uuteen poimintahakkuuseen. Siinä sopii sitten pallotella mikä olisi parreeta missäkin.
Suunnilleen samat asiat kiertää kommenteissa kehää kuin vuosi sitten. Uutta on tullut ehkä esim. jonkun ” jk-fanaatikon” taholta hyväksyntä avohakkuulle, jos ei ole mitään edellytyksiä jk:een.
Pitää kehua kemera-anomuksen käsittelijää (vaihteeksi), kun oli laittanut vh:n tuen maksatukseen vähän myöhemmin . Nyt osa vh-alueesta on ”siivottu” toisen kerran. Taimikon keskipituuskin on jo n. 1 m ja kevään hiinäjahiinä 70 cm:iin verrattuna sopii selvästi raameihin.
Viljelykustannukset vaikuttaa kuvion metsän kiertoajan tulokseen. Jk:n menetelmän ylivertaisuutta perustellaan kuluttomuudella, ja laskelmissa on yleensä esim. nostettu viljelykulut max. tasolle jotta saadaan sopivampi vertailu aikaseksi.
Kun saadaan sopivalla kasvupaikka säästöä aikaan, muuttuu NNA-laskelman tilannekin usein toisin päin. Arvion lopputulos riippuu oletusarvoista. Käytännössäkin voidaan toteuttaa viljely yleensä edullisemmin kuin max. kulut synnyttävällä tavalla.
Viime kesänä oli pitkä kuivakausi. Jos ku-taimet oli huolimattomasti istutettu, niin silloin ainakin kuivui paljon taimia. Huono istutuksen tiivistys riitti kuivattamaan taimen. Jos tiivistäminen jää kokonaan tekemättä, niin uusiksihan se pitää tehdä.
Nykyään on yhtiöillä monimuotoisuuskoulutusta työntekijöilleen, että eiköhän tekijät ne tunnista puulajitkin jo melko hyvin. Lehtipuut ainakin lehden aikaan. Joskus melko kauan sitten ei metsuri tunnistanut erikoispuuta, kun kaatoi kilpikaarnakuusenkin harvennushakkuussa muiden kuusien mukana nurin. Nykyään varmaan motokuski osaisi jättää säästöpuuksi.
Kalliin pörssisähkön aikaan kannattaa myydä ylijäämäsähköä mahdollimman paljon ja halvan hinnan aikaan kuluttaa itse . Sateella on ihan sama minne se alle 1 kWh:n tuotto menee. Päivänpaisteella tulee sitten n. 4,5 kwh/h enimmillään. Mutta paneelit kehittyy koko ajan ja kohta voi olla myynnissä hyötysuhteeltaan 2 x parempia kuin ne on tähän asti olleet. Koekäytössä on ollut jo monikerrospaneeleita jolla on hyötysuhde 40-50 % . Eikä tarvitse paistaa auringonkaan niihin suoraan etelästä.