Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Paneeleilla on yleensä 20 tai 25 vuoden min. 80 % tuottotakuu. Lataussäätimelle/ohjausyksikölle 10 v:n toimivuustakuu.
PS Onkohan Ol3 vihdoin syöttämässä sähköä verkkoon , kun sähkön pörssihinta on pudonnut. Vai johtuuko minimihinnat vesisateista ja tuulista (?).
Kannattaa kysyä sähköyhtiöltä etukäteen minkälaisen sopimuksen tekevät, jos aikoo laittaa aurinkosähköpaneelit tuottamaan. Uusien määräikasten sopimusten sähkön hinnat on jossain 20-30 c/kWh välillä. Entisillä hinnoilla pärjää nyt hyvin ylijäämäsähkön myynnissä mutta en tiedä miten käy sopimusten kanssa, jos pitää tehdä uusien hintojen mukaan. . Omavarasuutta ainakin parantaa .
Kahteen suuntaan toimiva sähkön syöttö ( 2 käyttöpaikkaa , jos on paneelit) on tehty semmoseksi, että ei onnistu esim. käyttää pelkästään aurinkopaneelisähköä tai syöttää halpaa sähköä jotenkin muuten kalliimmalla myytäväksi.
Tuotto on tänä kesänä (kevät +syksy mukana) n. 9%:n luokkaa. Investoinnin kuoletusaika n. 9-10 v. tai sitä lyhempi, jos/kun sähkön ostohinta nousee. Jos sähkön keskihinta olisi 20 c/kwh, niin alle 7 vuotta olisi kuoletusaika ja sen jälkeen tulee ilmaista sähköä.
Synteettinen biologi josta aloitit juttusi olisi ihan eri asia kuin synteettinen biologia.
Aiheessa pysyi ihan hyvin. Vai pitääkö mehtäukon mielestä olla aina samaa mieltä jotta ns. pysyisi aiheessa ? Se ei ole keskustelua aiheesta vaan myöntelyä , jos aina pitäisi olla samaa mieltä.
Pitkään kantoon raivattu lehtipuu vesoo yleensä vähemmän joten käy se ketjusahakin jossain tapauksessa norm. raivaukseen. Sen verran sopivan pitkiä kantoja ettei metsän elikot revi ihtiään niihin eikä liian lyhyitäkään jotta olisi hommasta jotain lisähyötyäkin. Tai sitten katkoo pitkät vesat osaksi poikki ja taittaa nurin jolloin lisävesominen vähenee. HQ:llahan on ainakin se varrellinen ketjusaha olemassa. Olisiko olemassa jo akkukäyttösenäkin , en tiedä.
Miten sopisi ja kelle mo:lle, jos korjuuaika voisi venyä esim. 5 vuoden päähän ilman tietoa etukäteen ? Harvennusleimikoissa ehtisi moni metsä mennä ”pitkäksi” ja jäävä puusto olisi huonompi kuin ajoissa tehdyn harvennuksen jälkeen. Siksikin sopimusasia sen korjuuaikaikkunan pitää olla ja voida sopia miten kukin kaupoissaan haluaa. Firmat säästää paljon rahaa ,kun ei tarvitse enää perustaa pyöreän puun varastoja kuten ennen vanhaan piti. Mutta jokin raja se pitää olla pystyvarastojen käytön suhteenkin olemassa.
Suomessa alle millin vuosilusto männyllä esim. ei lisää puun lujuutta vaan heikentää sitä . Hankala se on verrata metsätaloutta ,kun on ihan erilaiset olosuhteet ja metsien pääpuulajikin on eri . On tullut matkailtua joskus eri maissa metsiäkin katsomassa mutta yleensä muussa tarkoituksessa. Jk:n hypetyskin on tullut tänne alunperin Keski-Euroopasta vaikka täällä ei siihen parhaiten sopivat puut edes kasva.
Kokonaispuuston tukkiosuutta ( ja tulosta) voidaan kasvattaa esim. tällä tapaa : Istutetaan vain tukkipuuaihiot ja kuitupuut saa tulla itekseen, ja ne hakataan pääosin ensiharvennuksessa pois. Tukkipuiden tukki% on tietysti eri asia kuin ko. metsästä saatavan tukin osuus kokonaispuustosta.
Esim. oikeaan aikaan harvennettu kuusikon puu saattaa kasvaa 2 x nopeammin paksuutta kuin liian tiheässä asennossa kituuttava puu. Liian harva asento puolestaan vähentää tuottoa kasvupot. jäädessä vajaakäyttöön vaikka puiden arvokasvu% paranisikin.
Vertailututkimuksen arvoinen asia olisi tutkia opitimitiheyttä johon puut pitäisi kussakin kasvupaikassa istuttaa/kylvää/uudistaa luont. (ja kasvattaa taimikkoina) jotta mo:lle tulisi tod.näk. paras mahdollinen lopputulos. (Riskit huomioon ottaen).
Saksassa kasvaa ja kasvatetaan yleensä mm. tammi eri lailla kuin Suomessa . Tammipuita saatetaan hoitaa esim. 100 v. jotta niistä saadaan lopulta tuhansien eurojen mottiarvoista laatupuuta. Suomessa käy yleensä niin, että esim. liki vastaavan arvoinen laadukas oksaton männyn tyvitukki mennee samalla kantohinnalla kuin lähinnä kertalavan tekoon sopiva kuivaoksainen välitukkikin. Niin on jotkut keksineet rahasammon ; ei makseta mo:lle kuin min. hinta ja kerätään arvolisät omaan taskuun mitättömän vähällä lisätyöllä.
PS Tätä voi kompensoida esim. jättämällä parhaat puut myymättä ellei niiden kantohinta kohene arvonlisän mukaiselle tasolle.
Joko on kerätyt mä-siemenet itäneet ?
Otin vanhan ketjun aiheen uudestaan esille, kun kiinnostaisi tietää onko kellä minkälaista kokemusta mä-syyskylvöstä ? Koivukin siementää vasta heinä-elokuussa joten syysitäminen ei ihan hukkaan menne . Vai itääkö esim. koivun siemenet vasta seuraavana keväänä kylmäkäsittelyn jälkeen ?