Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Istutuksen + luont.uudistamisen kulut on min. kulutyylillä (paremmasta tukin kasvusta tinkimättä) n. 600 €/ha – vähennys verotuksessa = 420 € . Th-/raivaus kulut satasen- kolme enemmän kuin jk:n ”ilman kuluja”- tavalla. Sanotaan keskimäärin nettona 200 €/ha . Kulut siis yhteensä n. 620 €/ha. Aloituksessa 0-vuoden päätehakkuussa on ero kantorahatuloissa esim. 300 motin leimikolla n. 5 x 200 + 2700 (sopivan jk-lähtömetsän pääoma-arvo) = 3700 . Siitä pois viljelymetsän kulut 620 = 3080 . Eli 15 v:n päästä harsintatulon 44 motin keskihinnalla pitäisi tuossa tapauksessa olla 145 mottia/ha. Keskikasvu n. 10 mottia/ha /v. (5 %:n korko) . Ei onnistuisi harvaksi hakatusta metsästä lähtien kuin vain poikkeustapauksissa.
Korkea korko% jossain pääoman tuottolaskelmassa ei yksistään takaa vielä mitään hyvää lopputulosta koska esim. 3 % 200:sta on enemmän kuin 5% 100:sta. Realistinen metsänkasvatuksen tuotto% on n. 3-5 %.
Lopputulosta verottaa paljon ”ummikkomo:lle” tehty firman konsultointipalkkio 6 % heti päältä. Siihen hupeni se pot. laskennallinen huipputulos .
Synteettistä biologia ei ole edelleenkään olemassa. En usko ennen kuin näen semmosen, ja todistukset valmistusprosessista päälle.
Bampurungon vetolujuus on muuten teräksen luokkaa. Ja hämähäkin seitti on suhteessa lujempaa kuin lujin valmistettavissa oleva terässalko.
Eikös purjelentoon tarvita yleensä se vetokone joka polttaa kerosiinia ja aiheuttaa paljon päästöjä ? Sähkökin pitää olla kestävästi tuotettua biosähköä (esim. puusta tai nurmesta tuotettua bioreaktorissa) , jos sen käytöllä aikoo saadaa päästöttömyyden sädekehän päänsä päälle.
Pörssisähkö on nyt ollut halpaa n. vrk:n ajan. 0,6 c /kWh tällä hetkellä. Kulutus pientä (lomakuukausi Keski-Euroopassa) ja varmaan satanut ja tuullut paljon . Fingridin sivut toimii koko ajan mutta diagrammin pylväät on niin matalia, että ehkä kaikki ei niitä huomaa ollenkaan.
Mikä laji se olisi sitten hyväksyttävissä oleva ympäristö-ja ilmastonäkökulmasta katsottuna ? Ehkä potkupallo ja jokojokopallo kentillä , frisbeegolf maastossa ja juoksu tai pyöräily maanteillä ym urilla. Oma harrastuslaji on aina hyväksyttävissä mutta jokin toinen ei , luonnollisesti. Miksei e-urheilu ralliautoilla sopisi, mutta siinähän tullee haitaksi paljon sähköä kuluttavat laitteistot. Taskubiljardi ? Ei se, kun ei oikein käy urheilulajista.
Ehkä eniten kuluttaa luonnonvaroja lentäminen (jos sotimista eikä öljyn porausta tai hiilenpolttoa ei oteta lukuun). Turha lentäminen siis boikottiin. Laivalla päässee Suomestakin mm. EU-konfrensseihin ja ilmastokokoustamisiin toiselle puolelle maapalloa, kun lähtee ajoissa.
Akkuauto kuluttaa energiaa n. 20 x enemmän /100 km kuin sähköpolkupyörä. Eli 5 km pääsee samalla energialla kuin 100 km sähköpyörällä. Ei ole kovin ilmastoystävällinen kuljin patteriautokaan, jos ei ole sitä iso polttomoottorilla toimivakaan.
Pittääkö muuten metsäpuun taimien ehtiä juurtua ennen talvea , kun on käytössä pottitaimet ? Muistaakseni ainakin joitain puutarhapuita joissa on juuripaakku voisi istuttaa siihen asti kun maa jäätyy.
Eiköhän näillä useamman sivun ohjeistuksien kirjolla jo muutama haapa kaadu oikeaoppisesti maata kohti pystyasennosta. Osa voi jäädä konkeloonkin , mutta tuuli, sehän se hoitaa loput kuten on jo ansiokkaasti edellä todettukin. Kallellaan olemisen ja toispuolisuuden vaikutustakin on kommentoitu , ja päätelty olevan vaikutusta silläkin haapapuun kaatumiseen sahaustilanteessa. Asia lienee loppuun käsitelty .
Muutoksia Suomen luonnossa, Veikko Neuvonen. Hyvä kirja . Kannattaa lukea. Mätsää paremmin kotimaisiiin metsiin kuin Petterin seikkailut Saksanmaalla- kertomukset.
Sitten on tuo Tapion taikakirja, painoksia varmaan jo n. vuosisadan ajalta. Pdf-julkasuja mm. Metsätieteen aikakauskirjat joka eksaktimppaa tietoa haluaa lukea esim. vaikka juurikääpien leviämiseen vaikuttavista tekijöistä tai melekein mistä metsäasiasta vaan. Tuottava Metsänkasvatus -kirja kertoo melkolailla olennaisimmat siitä aiheesta. Lehtikuusen kasvatuksesta kiinnostuneen kantsii tutustua esim. Lehtikuusen kasvatus ja käyttö-opukseen. Muita hyödyllisiä on mm. tutkimusjulkaisut eri taimikkotiheyksien vaikutuksesta metsän kasvuun ja kannattavuuteen, ja energiapuun kasvatusvaihtoehdoista turvemailla (tehty jo 70-80-luvuilla). Veikko Huovisen Luonnonkierto ja Puukansan tarina on sitten enempi Peterin W- tyylin kirjoitettua faktaa metsien salaisemmasta elämästä.
On tässä muutakin mietittävää ja tekemistä välillä kuin kirjoittaa kaikki valmiina palstalle kuin manulle illallinen.
”Genetiikka synteettisena biologina.” Ei mitään hajua mitä tuo tarkoittaa. Ei varmaan siksi, kun ei ole sitä alkeiskurssiakaan tullut käytyä.
Synteettinen kuulostaa tuossa yhteydessä silti vähän epämääräiseltä. Onko synteettisia biologejakin jo olemassa ? Ennen vanhaan ne koluttautui kait jotenkin siihen hommaan mihin milloinkin vaadittiin biologin koulutus. Mutta kehitys kehittyy näköjään sillä alallakin.