Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset

Vähiten maailmassa on haistelemattomia koiran takapuolia.

Hulluuttakin on  olemassa monenlaista.   Jossain on muistaakseni semmonenkin kirjotus jotenkin niin, että Jumalan hullutus on ihmisten viisautta väkevämpää.

Sähköpyörä ei muuten ole turhake.   Se lisää pyöräilyn mielekkyyttä ja säästää polttoainetta ja vähentää lisäksi päästöjä.  Yli 80 km kulkee oma sähköpyörä yhdellä latauksella.  Lataus onnistuu rinkopaneelisähköllä. Eikä maksa paljon.

”Optimiolosuhteet” oli käytössä esimerkin yksinkertaistamisen vuoksi.  Kun kaikki ei kuitenkaan hallitse luujuuslaskelmia yms. täysin. En itsekään meinaa muistaa kaikkia tarpeellisia kaavoja ulkoa .   Eri variaatioita ja vaikeusastetta voi sitten lisätä itsekukin sen kun haluaa ja on tarvetta.   Jo pieni tuulen vire saattaa keikauttaa ison puun ”istumaan kannolle”, siksi kaatosuunnan varmistaminen tavalla tai/ja toisella on tarpeen aina.   Monet muutkin kuin Jätkä on kaatanut isoja puita ja hallitsee esim. puun pyöräyttämisen tarvittaessa pitopuun sahauksella.

Yli 40 cm rk-lpm:n haapoja ei korjata ollenkaan, ja oli useita sen kokoisia leimikolla.  Muut pystyyn jääneet haavatkin oli isoja.  Suuri osa yhdessä ryhmässä  leimikon reunassa ; ei juuri haittaa taimikon kasvua muualla.   Jos haavat kaataa kaikki pois ,niin vesakoituminen siitä vain lisääntyy.

Ensiharvennuksilla varsinkin on huono asia , että kaikki hakkuutähteet kerätään ajourille.    Talviharvennukset sopii hankalimmille maille parhaiten, jos on talviset olosuhteet.   Ihannekeli esim. ylispuuhakkuulle on nollakeli ja lunta paksusti vielä maassa.   Ajouravaurioita ei tule ja alikasvokset säästyy hyvin .        Isojen puiden  puinti ajourille ei ole hyvä juttu , jos on säästettävää alikasvosta  urien reunoilla ; ei silloin kannata kaataa eikä puida puita niihin kohtiin joissa alikasvos pitää säästää vaan tyhjiin kohtiin .

Jätin n. 30 haapapuuta pystyyn hakkuuaukolle.  Muitakin säästöpuita jäi joten ehkä niistä haavoista tehdään joskus hirsirakennus.  Osan voi jättää öttiäisille ja linnuille pesäpuiksi mutta ei ole tarpeen jättää kaikkia.  Metsään.fin tiedoissa näytti olleen haavatkin luettu männyiksi joten puustoarvio heitti melko paljon.    Sekapuustoissa tulee isoimmat virheet laserkeilausaineiston perusteella tehtyihin arvioihin.

Ison puun kaadossahan puun kannolle istumisen voi välttää esim. käyttämällä kiilaa ennen kuin sahaa puun pitopuuhun asti.

Optimiolosuhteissa puun saa kaatumaan melko pienellä vedolla. (kaatokolo max. n. 1/3-osa puun paksuudesta, tasanen oksisto, suora puu, ei lahotyveä, tuuletonta ).   Siihen riittäisi semmonen voima joka saisi pitopuun  taipumaan 6 m päästä taivutettaessa,  ja lisäksi voittaisi puun keskellä olevan painopisteen aiheuttaman momentin . Esim. 1000 kg:n pystypuun painopisteen massa olisi n. 0,1 m päässä pitopuusta ; taivutusmomentti= 1000 x 0,1 = 100 Nm.

Laskin huvikseni Perkon 160 motin ja 68 euron metsän kannattavuutta 5%n korkokannalla 2 eri vaihtoehdolla 60 v:n kiertoajalla ja tasaikäinen voitti sen vertailun 13,2 %:lla.   (Tarkemmat tiedot vertailusta saa pientä korvausta vastaan lunastaa ”konttorista”, jos joku haluaa.)