Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Juurikääpä ja kirjanpainajat kuusikoissa rajoittaa osaltaan jk:n yleistymistä vaikka sitä tyrkytettäsiinkin valtamenetelmäksi jostain kommuunin johtoportaasta päin. Sekapuustot pärjää parhaiten luonnontuohojen torjunnassa. Korjuun ongelmat toinen hyvä syy olla suosimatta liiaksi poimintahakkuita. 4,3 ha pitää keskimäärin poimia jotta saatasiin sama puumäärä kasaan kuin 1 ha:n päätehakkuulta. Kantohinnassa n. 5-10 €:n ero joka motille.
Tuskimpa tilastointiin tulee runkohinnoiteltujen vaikutus tai e-puun keruun lisähinnat näkyviin. Klapit kustantaa esim. Saksassa 80-90 € heittokuutio (klapit myyty jo loppuun siellä). Sinne kannattaa viedä jos haluaa hyvän hinnan puille. Jokunen rukkasen jälki tulee ylimäärästä vientipolttopuuhun mutta mitäpä sitä ei kannattaisi tehdä, kun massia saa ja jos on intoa siihen.
Jos mahdollista niin mo:n kannattaa mm. kesäharvennuksilla nostella havuja ajourille siellä missä niitä ei jo ole . Hyvin kantaa melko pehmeillä maillakin, kun telat on esim. m:n levyiset kaivinkonetelat mutta kuopissa ja käännöksissä särkyy yleensä maan pinta ja jäävän reunapuuston pintajuuret helposti samalla.
Jos on esim. sovittu max 2 v:n korjuuaika , niin yleensä siinä kerkiää olla jo talvi-ja kesäkeliä . Jommalla kummalla voi korjuun sitten tehdä ellei ole kelirikkoleimikko joka sopii siihen märkään aikaankin korjattavaksi.
Paljonko tarvitaan vääntömomentiksi, jos esim. 2 kiinnon puu pitäisi saada nurin tiettyyn suuntaan (tasanen oksisto, tyyni keli) , tehdään norm. kaatokolo -ja sahaus (kaatosarana 2 tuumaa), köysi on 6 m korkeudella ja sen pituus vetotraktoriin 30 m ?
Rehevää osin soistunutta turvemaata se oli. Mutta kun jäljelle jäi sekalainen tappimetsä,niin eihän se ihan heti ole tukkipuukoossa päätehakkuuta varten. Jotain vastaavuutta siis turvemaan harsinnalle liian harvaan asentoon. Pitkään puusto kituu osin liian märässä kasvupaikassa, jos jää liian vähän pystypuuta.
Luultavasti yhdelläkään toimijalla ei ollut metsäalan koulutusta eikä juuri muuta kuin kork. puistometsän hoidosta kokemusta.
Liian harvaksi ei kannata harventaa metsää se pitää paikkansa. 70-luvun lopulla tehtiin kotitilan metsään työllisyystöinä e-puuharvennus. Sitä metsää ei ole tarvinnut harventaa (olisi voinut kyllä jo harventaakin muutamia vuosia sitten) uudestaan vieläkään sen homman jälkeen. Saanto/ha oli kyllä hyvä ja isoja puitakin oli pinossa, melkonen määrä paloi nuotiopuunakin paikanpäällä, kun oli silloin kylmät talvikelit manu-tekijöillä. ”Kunnan ukot” harvensi metsän suoraan tukkipuuasentoon vähän liian aikasin. Olisikohan tehneet nuoren metsän hoidon reippaalla yläharvennuksella, sitä en muista mutta tod. näk. niin se meni.
Motolla tehden saanto on hyvä , jos tulee esim. 40-50 mottia/ha e-puuta. Sillä puun energiamäärällä korvaa melko ison säiliöllisen löpöä tai kivihiiltä ison kasan – Puiden n. 90 000 kWh energiasisältö. 85% hyötysuhteella ja 20 c/kWh hinnalla arvo olisi yli 15 000 €. (kantohinta mo:lle tuosta olisi n. 270 €). Mietittääpä vaikka sitä.
Mulla nousisi pörssisähkön hinnalla (n. 28 c/kwh) sähkölasku yli 4 k€/vuosi. (Varaava sähkölämmitys pääosin). Se olisi niin paljon että en maksaisi. Eli mm. sauna puulämmitteiseksi (ulkosauna säännölliseen käyttöön ), ilmastointi pois päältä kalliin sähkön aikaan ja lämmitys suurimmaksi osaksi puulla .
Koneen säätiön meppi hehkutti tv:ssä miten onnistuu hyvin, kun suunnitellut uudet energian säästötoimet tehdään joka tönöön ja uusia energian tuottomahdollisuuksia otetaan käyttöön. Ei ollut tullut hällä mieleen mitä kustantaisi koko asuntokannan muuttaminen suunnilleen 0- energia taloiksi Suomessa. Ihan järjetön suunnitelmahan se on. Tulisi paljon kalliimmaksi kuin sähkön hinnan korotuksesta tulevat kulut. Liian tiiviit talot lisää homehaittojakin jatkossa ja kulut tod.näk. moninkertaistuu.
Ei se taida käyttöaika olla pidentynyt, kun Ryobissakin on 5 Ah:n akku. 4 V:n jännite-ero ei kovin paljon vaikuta tehoon eikä se ainakaan toiminta-aikaa pidennä.
Viime vuosisadan alkupuolelta on olemassa vanhoja kuvia sen ajan harsintametsistä. Jätemetsiksi niitä voi hyvällä syyllä sanoa. Vanhoja kuusikoita harsittu ja tähteelle jäänyt yleensä huonoimmat kuusipuut. Ne pysyy pystyssä harvoin . Samantyylisiä kuusikoita oli esim. 80-luvulla Savonmaalla, kun käytiin siellä tutustumassa kuusikkoon tehtyyn ”siemenpuu”hakkuualueeseen. Kuusia harvassa asennossa savikolla ja osa jo kaatunut, osa kallellaan ja joku kuusi vielä pystyssäkin.
Kuusikoiden /sekapuustojen suojuspuuhakkuita tehtiin aiemmin jonkin verran 2-vaiheisina . Se on tasaikäistä luont. uudistamista. Hommasta luovuttiin silloin , kun lopputulokset on olleet enemmän tai vähemmän epävarmoja. Jo silloin selvisi, että onnistumiseen vaaditaan alikasvostaimien olemassa olo jo ennen varsinaista sp-hakkuuta. Nyt uskotellaan joidenkin pöydän ääressä suunnittelijoiden toimesta, että jk onnistuu sitä paremmin , kun vain metsä hakataan tarpeeksi harvaksi. Bullshittiä se on . Samat luonnonlait toimii edelleen eikä taimettumista tapahdu tarpeeksi kuin poikeustapauksessa ellei taimia ole jo valmiina alikasvoksena. Joissain tapauksissa , aik. maanmuokkauksen teon ansiosta, käyttökelpoista alikasvosta on riittävästi valittavaksi asti .
Jokin muu 36 v. Ryobi taittaa olla ruohonleikkuri, jos oikein muistan. Tuo 2,5 Ah:n sarja on itselläni eri merkkinen. Jollain merkillä on 2 18 V. akkua sarjaan kytkettynä , en muista mikä oli vekotin. (Saattoi olla Ryobin uudempi ruohonleikkuri).