Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Tuommosesta työmaasta en maksasi kuin 25/motti (jos olisi työn puutetta) , maapohjasta tilaston mukaisen hinnan, ja rantapalstasta 10 k€ , jos olis tarvetta rakentaa mökki. Poikkeusluvalla ehkä mahdollista.
Kun tikka tekkee kolon esim. mäntyyn , niin puu saattaa ellää silti edelleen vaikkapa 70 vuotta. Keropa Kaapo huviksesi miten on mahdollista se.
Myrskyn ja tuholaisten kestoon voi vaikuttaa nimenomaan harventamalla ajoissa (taimikosta lähtien) ja sekapuustoja kasvattamalla. Ihan puutaheinää on, että tiheässä kasvatus vähentäisi metsätuhoja . Se menee juuri toisin päin.
Rauduskoivu ei nyt kuitenkaan kasva missä vaan mäntyä paremmin. Kuivilla mailla kasvaa hyvin vain mänty . Mutta kuusista kuivahkoilla ja kuivilla kasvupaikoilla tullee ongelma, kun ilmasto on lämmennyt ja kesällä on entistä pidempiä kuivia kausia. Se on itsestään selvää.
Muutaman vuoden ollut Ryobi 36 v:n akkusaha. Kustansi tarjouksesta muutamia satasia. Ketjunopeus siinä on n. 20 m/s. Riittää pikkutarpeisiin ihan hyvin. Kuitupuita sahaa hyvin n. 1 h ajan yhdellä akulla , kun aina välillä löysää vähän kierroksia pois. Varmaan pari-kolme tukkipuutakin saisi tarvittaessa nurin.
Kannattaa hankkia usempi työkalu samalle akkussarjalle,niin ei tarvi makuutta akkuja käyttämättöminä siellä varaston nurkassa. Pienempiä akkuja (2 x 2,5 Ah) on jotka käy saman merkkisiin porakoneeseen, pistosahaan ja trimmeriin.
Joo . Voisi riittää 5000 N:n vetolujuuden köysikin jo ihan hyvin.
Jos metsäenergian uusiutuvuutta epäilee, kannattaa mennä vaikka 5-15 vuotta vanhaan kunnolla uudistettuun taimikkoon seisomaan . Hiiltä on kertynyt ensin muuhun kasvustoon ja sitten vesakkoon ja kasvatettavaan taimikkoon . Hiilestä suurin osa kiertää kasvukauden mukana , ei siis haihdu ilmaan kuin osa, suuri osa varastoituu takasin puihin.
Puiden korjuu ja kuljetus kuluttaa polttoaineissa vain n. 16 % (saattaa olla allekin tuon) puuhun varastoituneen hiilen määrästä. (suhde on keskimäärin n. 30 l löpöä / 3 h 3:n koneen työtä. Paljonko tuli puuta sillä laanille ja edelleen tehtaalle ? Puut on esim. keskikoko 300 l /runko joita tehdään. Laske siitä. ) Ja se määrä on pian korvautunut korjuukohteessa uudella kasvulla ja hiilen sitoutumisella.
Tuet on olemattomat verrattuna puusta saatavaan arvonlisään jalostusketjun eri vaiheissa. Nehän valtio saa takasin jo heti kättelyssä, kun perii kantorahasta isoa veroa (30/34%) ja sen jälkeen monesta muusta välistä vielä enemmän. Luen kaikki metsätalouden mo:lle tulevista tuista valittajat joko katteellisuuden tai tietämättömyyden piikkiin joten ei ole mitään merkitystä niillä valivali-puheilla. Metsäteiden tuki (jos sitä on saatu) perustuu siihen , että omakustanteinen tien teko kattaa kustannukset yleensä liian pitkän ajan päästä, jotta olisi kannattavaa. Muille kyllä on sopivaa ajella sitten toisten pääosin kustantamaa ja rakentamaa tietä, kun pieni osa kuluista on yhteiskunnan sponsorointia ja tie saatu tehtyä.
Näin on näreet. Kun köysi kestää vetoa about min. 5000 kN , niin kiristämällä varovasti kun sopiva kaatokolo on tehty tapahtuu semmonen ihme , että puu kaatuu juuri siihen suunttaan mihin kaatosarana ja veto sen ohjaa. On kokeiltua ja hyväksi todettua. Ei sitä tietenkään myrskyllä kannata vastatuuleen yrittää tai muuten mahdottomissa olosuhteissa.
Muistaakseni joskus laskin, että n. 1,5-pari mottia/ha olisi leimikon puiden runkojen tilavuusero kuivalla pakkasella ja kostealla syyskelillä .
Vähintään puun pituinen köysi n. 6 m kork. ja sieltä kiinni. Sitten vedetään koppitr:lla köysi kireälle ja aletaan kaatohommiin oikeaoppisesti kaatokoloa väsäämällä. Kyllä lähtee ! ja vieläpä oikeaan suuntaan.