Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ainakin ennen vanhaan ojitetuilla turvemailla sääntö oli että puuta piti jäädä vähintään 80-100 mottia/ha pystyyn jotta haihdutus toimii riittävästi. Jos /kun kunnostusojitusta ei tehdä , niin puuta pitää olla yleensä sitä enemmän pystyssä jotta turvemaa ei ala soistua . Siksi pitää osata valita ne jk:een sopivat kohteet eikä luulla jotain muuta.
Selvä asia on useimmille, että liian märillä kasvupaikoilla ei puut enää kasva kunnolla. No ne voidaan sitten kokeilujakson jälkeen tietysti ennallistaa soiksi, tai itsestäänhän se ennallistuminen tapahtuu. Mutta sillä hommalla ei ole enää puun kasvatuksen kanssa juuri mitään tekemistä.
Jos/kun pohjaveden pinta nousee, niin lisääntyy tuulenkaatojen riski. Ne turvemaakohteet joissa korjuu tehdään jk:n menetelmällä tulisi valita melko tarkkaan, että ei tulisi vahinkoa . Eihän se kasvihuonekaasutase edes parane, jos pohjavesi nousee ihan pintaan ja puut hukkuu vielä lisäksi.
Valtio on huutokaupannut energiahuoltovarmuushuutokaupassa 600 MWh energian tuottoa reserviin. Eli siis (jos oikein ymmärsin KL:n uutisen ) sen energian tuoton verran voimalaitoksia ei toimisi ensi talvena . Tuonti ollu Venäjältä ennen max 1400 MWh. Jos tulisi ehdotettu hintakatto sähkön hintaan, niin se voisi aiheuttaa sähköpulan ensi talvena, kun myyjät myy sinne mistä saa parhaan hinnan.
Aggregaatti ym. omavaraissysteemit saattaa olla kohta tarpeen varalta. Polttopuulämmitys nyt ainakin.
Kasvuajankohtainen puuston tiheyskin vaikuttaa lisäksi kok. kasvuun. Eli myös harvennusvoimakkuus -tapa eri puulajeilla, ja harvennuksesta kulunut aika samoin. Lievät usein toistuvat harvennukset lisäisi käyttöpuun ha-kasvua, jos ne muuten olisi mahdollisia. Jos myy leimikon ,niin kannattaa motokorjuu tehdä lämpimällä syyssateella , jos haluaa maximida puukuutiot. (ellei keli ole esteenä).
Yllättävän hyvin säilyy alikasvoskuusikkokin myös kesähakkuulla, kun on osaava porukka puikoissa ja löytyy välejä joihin isoja puita voi kaataa. Täystiheän alkikasvostaimikon säästyminen jää tietysti osin vaillinaiseksi väkisellä ellei taimet ole kokonaan niin lumen sisällä, että kaadettujen puiden latvukset ei pääse laahaamaan niiltä latvoja. Aina jonkin verran särkyy alikasvosta oli keli minkälainen tahansa ellei taimet ole liki sirkkataimen kokosia lumen sisällä.
Jos korjuusopimuksessa lukee korjuun sopivan vain talviolosuhteissa tai kuivalla kelillä , niin eihän sitä leimikkoa silloin voi kelirikkoaikaan verrattavissa olosuhteissa korjata ilman firman korjaus-/korvausvelvollisuutta, jos menee maasto piloille liika painumien takia. Korjuuvaurioille maastossa ja puustossakin (esim. painumien syvyys ja pittuus /ha) on olemassa max. rajat. Molempien osapuolten etu on silloin siirtää hakkuun ajankohtaa. Sopimusasia.
Nyt on pörssisähkön hinta n. 50 c/kWh. Sillä hinnalla kannattaa jo myydäkin. Positiivista on tosiaan sekin että siirtohinta ei ole noussut sentään yhtä paljon kuin sähkön hinta. Nyt kannattaa säästää sähköä, ja jolla vielä pörssisähköön kiinnitetty sopimus, niin käyttää sähköä enimmäkseen vain yöllä. Paitsi kun ostosähköä kuluu vähän, nousee siirtohinta/kwh yli 3 x :ksi entisestä.
Toivottu tilanne on jotenkin toteutunut useimmilla kuten puukauppoihin sovellettuna on ollut kuitupuun ja tukin iso hintaero. Asiaa koetettiin korjata parin ostajan toimesta laskemalla tukin hintaa mittoja muuttamalla. Muuten onnistuikin mutta kun myyjät hupenivat, niin piti ostajien palata takasin entiseen suuntaan. (Ainakin toisen kokeilijoista, toinen taitaa ostaa niin paljon pikkutukkipuuta MH:lta että ei paljon väliä vaikka yksityiset ei paljon puuta myisikään) .
Jk:ssa kantohinta on n. 4 € (viime talvena oli esim. eräällä leimikolla 5 €) heikompi kuin tasaikäisen vastaavan metsän mottihinta. Kun se ”meno” lisätään vertailussa jk-metsän puustopääoman kuluihin , muuttuu tilanne siten, että esim. 300 mottia/ha tilavuuden metsässä kantohintojen ero on aloitusvaiheessa n. 1800 €/ha ( 2500+800 -1500) tulevan viljellyn metsän eduksi. 5 %:n korolla 15 vuoden päästä 1800 kasvaa sen verran, että jk metsästä pitäisi harsia min. 85 mottia/ha 44 €:n keskihintaista puuta . keskikasvua pitäisi olla 5,7 m3/ha/v jotta siihen päästäisiin. (jäävän puuston ja vertailtavan taimikon arvot olisi suht. lähellä toisiaan tuossa vaiheessa). Jos uudistamiseen (+th erotus= ) käytetäänkin vain 1000 €, niin tarvittavan harsintapuuston pitäisi olla 15 vuoden päästä (”tasapeliin” siinä vaiheessa pääsemiseen) olla 95 mottia/ha.
Osuusliike oli hyvä kauppakumppani. Kun kerran tein niiden kansa hankintakaupan, niin jättivät hakematta vajaan nupillisen havupuita tien varresta. Kun ei ollut rekallista, niin ei kuulemma kannattanut hakea erikseen (kysyin seur. vuonna) joten sain tehdä myydyistä puista halkoja. Konkurssiinhan se firma meni mutta ei varmaan niiden minun hankintapuiden takia.
Yksityistäminen usein tehostaa toimintaa mutta ei paikallisia monopoleja sentään olisi tarvinnut ulkomaiden rahastojen rahastettaviksi myydä. Se oli iso virhe.
Hintatakuu ei nosta hintoja, jos ei satu (nimellis)hinnat nousemaan ennen korjuuvuoden syksyä. Nykyään voidaan melko pehmeillä maillakin tehdä kesäkorjuu. Parempi sopia semmonen tehtäväksi, jos missä talvikelit on liian epävarmoja.
Jk:n mainoksissa sitä fiktiivisyyttä yleensä löytyy, kun ei tule muka mitään kuluja, ja kannattavuusvertailut tehdään muutenkin optimoimalla vain jk:n metsää.
Turvemaillakin poimintahakkuu tuottaa selvästi vähemmän kantorahatuloja kuin avohakkuu. Sopivassa kohteessa jossa ei kunnostusojitusta tarvita , se tappioriski voi kuitenkin kannattaa ottaa. Huonommin sopivassa tappio kertautuu, kun puuston haihduttaminen ei enää riitäkään liika märkyyden estämiseen.