Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Miksi ei myyjä saisi olla vailla korvauksia pystyvarastointiajan jatkamisesta ? Siinähän tulee kuluja jo inflaation takiakin melko paljon, jos vuodella jatkuu korjuuaika. Sitten on eri asia jos ostaja ja myyjä sopii keskenään maksut ennakkoon ja jo silloin on sovittu jatketusta korjuuajasta.
Rinkopaneelijärjestelmien akustot on suht. kalliita hankkia. Mutta eihän se paljon tee lisäkuluja, jos on ylimääräistä joutorahaa pörssissä.
Sähkökatkoja oli usein viimeksi 5 v. sitten kun oli hyvin luminen talvi. Ehkä sähkön ounasteltu säännöstely johtuu siitä, että kohta Keski-Eurooppaan myynti on kannattavampaa kuin kotimaahan myynti. Sinne myydään mistä tulee paras tuotto.
Hyvä kuulla että myös MG:n tarjoukset onkin seurailleet (viiveellä) norm. hintatilaston mukaisesti nousuja. Paikallisen ostomiehen mukaan ei olisi MG:llä hinnat nousseet yhtään vaikka muilla oli, kun kyselin mahdollisesta takuuhinnasta aiemmin. Tilanne on jonkin verran muuttunut. Inflaatiokorjausta on siis odotettavissa.
PPA:n pudottaminen taimettumista varten 9-11 m2/ha vähentänyt tutkim. mukaan puun kasvua 37 % männiköissä ja 27 % kuusikoissa. Pitää aika hyvin paikkaansa monessa tapauksessa jossa on verrattu jk-metsän ja tasaikäisen metsän kasvuja aiemmin. Kun siihen lisätään jalostushyödyn ja maanmuokkauksen tuomat kasvuerot luont. syntyneeseen metsään verrattuna , niin kiertoajan kasvuerot on silloin helposti lähellä 50 %:a.
Ei renovitsit kerro , kun ei yhteiskunta mitään maksanut. Kainuun Osuusmeijeri meni konkurssiin ja mitä jäi sulautettiin Valioon. Siihen aikaan(kin) oli suuruuden ekonomia muotia. Hyvin pärjäävä tuotantolaitos lakkautettiin jotta kilpailu vähenisi.
Oliskohan Tamperreella halapoo lämmitysöljyä ollu käytössä viime aikoina ? Asuntojen hinnat noussee, kun asuminen on halpaa.
Tornatorhan vuokraa metsiä . Jos on yhtään ”rekipäätä” mo:lla niin osaa arvioida että se ei ehkä kannata. Mutta mihinkä laittasi roponsa jotta inflaatio ei söisi niitä muutamassa vuodessa ? Siinäpä kysymys. Ruokaa ja juomaa voisi ostaa varastoon, tai kiertää vähän mualimoo joka siitä tykkää.
Eläpäs tule ”issääs neuvomaan” Jovaini ennen kuin olet opetellut edes alkeet korkolaskuista.
Laatuhinnoittelu ja leimikkotekijöiden vaikutus kantohintaan on vielä ihan alkutekijöissään Suomessa. Esim. vaikka kun korjuukulut /motti on n. 50 % normitapauksesta , ei kantohinta nouse kuin nimeksi. Myös laatutekijät jää ottamatta huomioon kannolla tukin hinnassa käytännössä kokonaan. ”Hoitamattomuus voi heikentää keskimääräistä kantohintaa ” Suorittavanhan sen jo kertoi; kantohinnat on yleensä niitä keskimääräisiä olipa taimikko/kasvatusmetsä hoidettu hyvin tai vähemmän hyvin.
Taimikonhoito on tarpeen mutta sen hinta on noussut suhteettoman paljon. Varhaishoitokustannus voi olla ja usein onkin metsäfirman toteuttamana yli 500 €/ha. siitä pitäisi ottaa heti kättelyssä n. 200 ekua pois esim. juuri kantohintoja nostamalla. Th:n reaalikustannus on kohonnut n. 5 x:ksi kuitupuun hintojen pysyessä entisellään. Millä muulla alalla (maatalous poislukien ) olisi ollu samanlainen kehitys ? Suurimman hyödyn hyvin tehdystä th:sta pitkityksessä saa yleensä kuitenkin jokin metsäfirma ja verottaja.
Aiheesta . Miten korvataan esim. pakkaustuotteet ? Muovirojun tuonti Kiinasta voidaan lopettaa , joo hyvä asia. Lentoja voidaan vähentää ja korvata mm. junakuljetuksilla ja laivoilla. Ei mene joillain jakeluun että metsä kasvaa koko ajan uutta tilalle ja kerää sitä paremmin ja enemmän hiiltäkin mitä paremmin on uudistettu, jne.
No ei todellakaan ollut tarkoitus osoittaa jk:a paremmaksi menetelmäksi. Minä teen vertailua , en yritä käärmettä pyssyyn väkisin tai narulla työntämistä kuten eräät.
Puustopääoman pitää olla riittävän pieni jotta olisi edes mahdollista kilpailla kannattavuudessa tasaikäisen kanssa isommalla korolla kuin 0-1 %. Siitä on kysymys. Taimikoksi riittää min. lakirajan verran taimia . Jos jää vain kasvatusmetsää , niin sitten PPA min on rajana. Et ole ymmärtänyt oikein sitä mitä ”kuittaantumisella” tarkoitin. Vielä kannattaisi opiskella lisää sinunkin. Et ole ihan ns. täysin oppinut wanha tekijä.
Koko hiilinielulaskentatapa on harhaanjohtava. Kun ei lasketa hiilitasetta kokonaisuutena ja pitkällä aikavälillä vaan jotain hetkellistä tilannetta, niin ei tule oikeaa tulosta. Tunnetusti esim. harvennushakkuu yleensä vähentää kok. kasvua väliaikaisesti mutta lisää kiertoajan käyttöpuun ja tukkipuun määriä (hiilivarastot lisääntyy) . Siihen pitäisi lisätä myös korvausvaikutukset joita tulee mm. luonnolle hyvin haitallisen muovin käytön vähentämisestä. Muovijäte säilyy aina luonnossa ja se on tod. näk. samanlainen tai kohta suurempi ongelma luonnossa kuin ilmaston lämpeneminen .