Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
No ei lähitulevaisuudessa ainakaan Venäjän havumetsien hakkuutavat ja tyyli muutu entisestä miksikään. Isoja aukkoja tekevät (nyt varmaan entistäkin enemmän) ja uudistaminen on pääosin sillä entisellä tasollaan luont. ja sattuman varassa. Suomessa metsänhoito on ihan huippua kun vertaa useimpiin metsäisiin maihin , puhumattakaan sademetsien käyttöön etelän maissa. Harmi jos perinteinen hyvä kotimainen metsien jatkuvasti kehitetty hoitotapa (mm. monimuotoisuuden huomioon ottaminen) ja tietotaito pilaantuu esim. metsäyhtiöiden ahneuden takia (puun hinta-ale jatkuu) tai uusiutuvien raaka-aineiden hankinnan estävillä poliittisilla päätöksillä.
Ensiharvennusrästien purkaminen pohj. – ja keskisessä Suomessa lisäisi metsien kestävyyttä tuholaisia ja siten myös ”metsäkatoa” vastaan. Hiilivarastojen lisääntyminen ja korvausvaikutus sisältyy oikea-aikaisten harvennusten teon boonukseen. Jatkuvan kasvatuksen liika suosiminen vähentäisi hiilinielua , se on ihan selvä asia. Tavoitteet on suht. hyvät niin Ollikaisella kuin varsinkin Taalaksella joka kertoo asiasta enempi sen vaikuttavuuden eikä poliittisesta näkökulmasta. Keinot tavoitteiden saavuttamiseen on vain pääosin huonot ja toimimattomat. Metsäkato on realismia sademetissä ja isot hiilipäästöt esim. isoilla kirjanpainaja ym. tuholais – ja metsäpalo alueilla (yleensä hoitamattomat metsät ) joissa uudistaminen ei onnistu tai sitä ei tehdä.
Jatkapa vaikka sinä siitä sitten. Pitää muistaa ottaa huomioon mm.sekin että päätehakkuutulo on ollut v. 0 n. 4 €/motti parempi kuin jk:n metsän tulo. Sehän tuosta ”hyvästä alusta” vielä puuttui.
Jos istuttaa esim. 1000 kpl/ha ku-taimia ja loput ( tarvittavat kuitupuuaihiot ) tulee luontaisesti, on säästöä syntynyt n. 500 €/ha. Th-ja raivauskulut on tod.näk. korkeintaan joitain satasia yli jk:n kasvatukseen kuluviin verrattuna.
Jk:ssa pitäisi jäävän puuston olla juuri sopivaa jatkokasvatukseen jotta voittaisi norm. tasaikäisen kasvatustavan tuotossa 4%:n korolla laskettuna. (ja lisäksi kasvupaikan keskikasvun tietyllä vaihteluvälillä). Esim. 600 kpl/ha keskikooltaan 150 l puun (+ muita pienempiä puita) pääomakustannus on n. 2500 /ha. Seuraavan 15 vuoden kasvun pitää mahdollistaa harsinnassa n. 90-100 motin korjuun n. 45 € runkomottihinnalla. Eli keskikasvun/15 v. tulisi olla silloin min. n. 6 mottia/ha /v. Silloin ”pääomakulutappio” tulisi kuoletettua n. 60 motin harsintahakkuun tulolla 15 vuoden päästä päätehakkuusta .
PS. Jatkossa tuo 6 motin keskikasvu ei riittäisi (esim. 60 v:n kiertoaika) koska istutusmetsän kasvu ja tuotto paranee jatkuvasti muutaman vuosikymmenen ajan suhteessa jk:n tasaiseen vuosikasvuun ja -tuottoon.
Mittausten mukaan (koealojen perusteella, esim. Erika-tutkimuksessa) kasvuerot on olleet 20-30 %:n luokkaa. Suurempiakin eroja voi tulla koska jalostuksen, siirtohyödyn ja sopivan maanmuokkauksen kaikki hyödyt ei ole vielä realisoituneet metsän kiertoajan kasvussa.
Voi onnistua jk tyydyttävästi rehevälläkin maalla, jos on sopivasti puiden erirakenteisuutta valmiina olemassa. Muuten se on helposti ajan ja resurssien hukkaan heittämistä kannattavuuden kannalta katsottuna . Ei muuten jos on esim. tarve metsän puistomaisuuden säilyttämiseen näköalan vuoksi .
Fortumin sijoituksista ja Uniperin ostosta vastasi aikoinaan ko. firman johtoryhmä. Yksityishenkilöitä ne on olleet . Valtion omistajaohjauksesta on vastannut Fortumin ”sij.järjestelyjen” aikaan ensin yksi kepulainen ja sen jälkeen ohjaksissa on ollut 2 sossua.
Itse asiasta eli autoilusta puheenollen ; halpoja alle 20 k€:n patteriautoja on saatavilla autokaupoissa eri merkkisiä vaihtelevasti. Huonoa noissa on mahdollinen akustojen uusinta joka saattaa kustantaa liki yhtä paljon kuin itse kulukuneuvo.
Luontainen uudistaminen 2. jaksoisissa ja muissa tasaikäisinä kasvatettavissa metsissä ja jk:n harrastaminen on eri asioita vaikka joku niitä ja muitakin yleisesti tunnettuja metsänkasvatukseen liittyviä termejä koettaakin sekoittaa keskenään.
Heinittyminen estää tehokkaasti luont. uudistumisen useimmissa tapauksissa rehevillä kasvupaikoilla . Varsinkin pienaukot ilman maanmuokkausta toimii huonosti ellei ole riittävästi kasvatuskelpoisia taimia jo valmiina olemassa.
Millä perusteella nimim. Jovain kertoo täällä jk:n mainosten kritisoimisen olevan itsepetosta ? Et ole ymmärtänyt ilm. yhtään mitään melkein koko ketjun ajan esillä olleista esimerkkilaskelmista etkä myös esim. Paavo puunkasvattajan linkin laskuesimerkkiä. Itsepetoksestakin on kyllä ollut hyviä esimerkkejä mm. alv -laskentaan liittyen aiemmin itse itsepetossyyttäjä – nimimerkin toteuttamana.
Pitää olla semmonen puusto josta saisi 15 vuoden päästä n. 7,6 motin vuosikeskikasvulla n. 114 mottia/ha puuta 70%:n tukkiosuudella. Eli pitää olla kohtalaisen hyvä alkupuusto, suht. lyhyt aika harvennusreaktioon ja sopivan kokoista puuta jotta tukkia ehtii valmistua riittävästi. Minkälainen ja minkä arvonen se olisi riippuu monesta eri asiasta. Ehkä mottiohjelmistolla voisi kokeilla eri vaihtoehtoja (kellä se on käytettävissä).
Perkon jk -metsälaskelma esittää kieltämättä tehokasta metsänkasvatusta, kun kasvu kiihdyttää kokoajan kuin sika juksuaan ; lopussa jo n. 16 mottia/v keskikasvulla. Ei huono. Ja kirsikkana kakun päällä tarkkaakin tarkempi lopputulos, senttien tarkkuus kantorahatulossa v. -82 . Janottiko kun heräsit unesta ?
Olisiko ehkä niin , niin että jk on vain otettu keppihevoseksi muutaman sitä markkinoivan firman ja joidenkin puistometsänhoitoa kannattavien piirien toimesta. Ehkä 2-3 viljelymetsätalouden liiasta sääntelystä (on ollut ja voi olla joskus aiheellistakin kritiikkiä, ei sillä) aiemmin k-piintynyttä mo:aa on myös mukana . Ja voi olla lisäksi joitain ryöstö-/rusinatpullasta-tyylin metsätaloutta kannattavia (ulkomaisia)rahastojakin .
Perusteita suosia jk:a ei löydy oikein muualta kuin peitteellisyyden visuaalisen näkymän paremmuudesta katsojan silmään – useimmiten ennen tod.näk. tuulituhoja . Hiilitaseen parantajaksi ei siitä ole eikä mo:n metsätalouden kannattavuuden kuin vain poikkeustapauksissa . Tuhoalittiuskin on suurempi joten ei voi perustella luonnonsuojeluperusteinkaan, jos jotain tajuaa metsäluonnosta. Lopulta jäljelle jää siis (ulkopuolisten osalta) motivaattoriksi lähinnä vain iso konsulttipalkkiorahastus mahdollisuus yhdistettynä suuren yleisön tietämättömyyteen.
On muuten niin isot ongelmat pankki-ja rahapuolella Italiassa , että saattaa jossain vaiheessa jopa kadota eurokin nykyisen kaltaisena valuuttana kokonaan. Jos jouduttaan pääomittamaan Italiaa kuten aikoinaan Kreikkaa, niin ei riitä siihen meidän veroeurot eikä lainatutkaan. Erään poliitikon puheet (ja teot) siitä, että ensin pitää katsoa yhteistä EU:n etua ja vasta sitten kotimaan on syytä viimestään nyt lopettaa täälläkin. Muuallahan se on ollutkin aina käytäntönä katsoa oman maan etu ensin ja sopia muusta yhdessä mahdollisuuksien mukaan.