Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Vaikka arvokasvu% laskee, saattaa euromääräinen tuotto/ha lisääntyä, kun puuta tulee paljon tukkipuukokoon.
Jalostettujen taimien tilavuuskasvu lisääntyy suhteessa luont.syntyneisiin heti ensivuodesta lähtien jatkuen sitten kiertoajan loppuun. Pukkala väitti yhteen aikaan, että jalostushyöty loppuu taimivaiheen jälkeen. Nyt sitten näemmä on päinvastaista mieltä.
Voi ainakin teoriassa, jos arvokasvu% on laskettu oikein ja pysyy samana. Menot pitää muistaa vähentää nettotuotosta. Mutta viimeaikaiset muutokset puun hinnoissa on laittanut entiset tuottolaskelmatkin uusiksi.
Metsäliiton edut kuittaa heikomman tukin pystyhinnan melko nopeasti. Eihän ennen ollut ML:n jäsenyydestä juuri mitään nykyisen kaltaisia etuja saatavilla. 40%:n ennakkomaksu on ollut yksi hyvä lisä joka toki voi muillakin ostajilla olla olemassa mutta firman maksamaa korkoa ja 15 % pääomakorotusta muilla ei ole.
Kukas se varmentaa Perkon ”laskelmat” ? Kun olisi puhuttava asiaa ukko keskittyy runoilemaan ja muuhun asiyhteydestä irtaantuneeseen tarinointiin. Minä olen sentään tehnyt näitä vertailuja ja laskelmia kohta 20 vuoden ajan. Sitä ennen opiskelin itselleni metsäalan ammatinkin.
Parhailla kasvupaikoilla kannattavuus on tasaikäisessä entistä parempi. Jk häviää sitä enemmän mitä suurempi ha-kasvu on ollut päätehakkuuseen mennessä. Esim. 450 m3/ha saannolla ero korjuukuluissa on jo vähintään 2000 €/ha päätehakkuun hyväksi. Siihen lisätään n. 100 motin puuston myyntihinta joka jk:ssa jäisi pystyyn. Vähintään 3000 €/ha nykyhinnoilla. Kun uudistuskulut on n. 800 €/ha, jää etua suhteessa jk:een 4200 €/ha. Ensiharvennusikään (24 v.) mennessä 5 % korolla prolongoimalla saadaan lisätuloa n. 13500 €/ha. Mutta suurin tuloero tulee eh:n jälkeisissä hakkuissa, kun parempi kasvu ja tukki% tulee myytäväksi.
Arvometsän ja Pukkalan vertailuissa on ollut se vika, että on verrattu muka kulutonta jk:a ja aina tasaikäiseen metsään on tehty alaharvennukset. Jo ne virheet vääristää lopputuloksen. Kuluja tulee jk:ssa taimikonhoidosta ja usein täydennysistutuksesta. Tasaikäisen metsän NNA tulee paremmaksi , kun tehdään yksikin yläharvennus kiertoaikana.
Keskikasvu on yleensä aina arvioitu jk:a suosien. Sekään ei pidä todellisuudessa paikkaansa, varsinkin kun nykyään jalostus lisää kasvua jo n. 20 % .
Aina yhden rungon tukki% selviää tuosta taulukosta , ei metsän tukkipuuosuutta. Ja taitaa olla vielä männyn taulukko. Sinnepäin kuitenkin.
Kovin on köyhää nuriston anti ollut aina. Uskoo tosiaan vain itse omaan propagandaansa.
Jk-peesarit ei osaa laskea itse vaan kuuntelevat vain jk-firmojen mainosmiehiä. Muuten ei voi selittää niiden käsittämättömän alkukantaista ajattelua.