Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Viimenenkin kannattavuus menee jk-harsinnassa, jos metsuri tulee mukaan korjuuseen. Vain mä-laatutyvien ja koivun sahatukkien katkaisu manumenetelmällä voi olla kannattavaa myös mo:lle. Jk-korjuussa tulee muutenkin ”takkiin” suhteessa päätehakkuuseen ja tasaikäisen metsän kasvatukseen. N. 5-10 € motilta heikompi kantohinta ja pienempi saanto /ha tekee jk-harsinnasta kannattamattoman suhteessa parempaan korjuutapaan.
Eihän tuo liity mitenkään otsikon aiheeseen. Ja muutenkin pelkän linkin laittaminen on huonoa keskustelua.
Ihan hyvä lista Perkolla. Lisäisin vielä yhden potentiaalisen huijaustavan; Jk:n metsänhoitoa kauppaavat firmat. Ne saattaa kertoa miten jk tuottaa paremmin ja on muutenkin kaikin puolin parempi kasvatustapa kuin tasaikäinen metsänkasvatus.
Tyyriitä on pöntöt tuolla . Ostin 10 kpl uusia pönttöjä a 10 € kipale. Tervaan ne ja sirottelen metsiin.
1/3-osa puustosta pois harsinnassa ei normimetsässä anna mahdollisuutta uusien taimen syntymiselle, kun niitä ei oikein hyvin synny muutenkaan lisää. Täydennysistutus on yksi vaihtoehto mutta sehän ei tietysti kuulu jk:n fanaatikon vaihtoehtoihin , kun kaikki on muka olevinaan kulutonta.
Yläharvennus hyvin hoidettuun metsään on hyvä tapa lisätä tuottavuutta ; sekin tosin puuttuu esim. Pukkalan keinovalikoimasta, kun aina kannattavuusvertailuissa tehdään vain alaharvennuksia tasaikäiseeen metsään.
Kuviokohtaista kannattavuuden arviointia voi myös ihan hyvin tehdä. Menneisyyden huomioon ottamista ei ole ottaa huomioon kuvion tai leimikon nykyhetken tulot. Se on menneisyyden vääränlaista huomioon ottamista, jos lasketaan nykyhetken tulojen kuuluvan jotenkin menneisyyteen. Siitä on usein kysymys jk-firmojen mainoksissa.
Aukkopaikoissa pitää myös huomata, että puusto pitää saada jotenkin aikaan eli uudistaa . Ei missään pysty muuten tekemään oletuksia jk:n harjoittamisestakaan. Ei aukolle tule erirakenteista metsää itsestään järkevän ajan aikana.
Riippuu siitä kumman puolella oli vesakon tyvet. Jos verkko oli kiinni vesoissa joiden tyvet oli sinun puolella rajaa, naapuri on vastuussa aidan rikkomisesta. ”Ei-kummankaan” maata on rajalinja, 1,5 m leveä, joka tulisi olla auki. Tuokin asia olisi ollut helpoin sopia etukäteen ennen ojan kaivua, kun ojakin pitää saada tarvittaessa avattua.
Mulla oli lukion päästötodistuksessa pitkämatikka 9. Sen jälkeenkin läpäisin useita matikan kursseja mm. yliopistossa. Mites Perkolla itsellään , kun tuntuu hiertävän toisten matikan osaaminen mutta oma osaaminen on ihan sitä sun tätä.
Laskennallisesti eli teoriassa voidaan olettaa esim , että edellisen puusukupolven päätehakkuutulot lasketaan kuuluvan menneisyyteen. Mutta käytännössä niin ei ole . Useimmissa tapauksissa päätehakkuutuloa tulee, kun tehdään päätehakkuu. Kannattavuusvertailussa jk:n ja tasaikäisen kasvatuksen kanssa pitää keskittyä todellisuuteen eikä teoriaan. Reaaliset tulot ja menot ratkaisee, ei menneisyyden tapahtumat . Siksi jk ei pärjää tulosvertailuissa kuin korkeintaan hyvin harvoissa tapauksissa tasaikäiselle ”aukkohakkuulle” .
Olit AJ verrannut kasvatustapojen tuloja ihan oikein puustopääoman arvoihin. Sillä tavalla saa %:aalisen tuoton pääomalle. Mutta lähtötilanteen tuloero puuttuu laskelmasta. Todellisuudessa kuitenkin metsän myyjä saa alussa paremman kantorahatulon/ha ja se pitää ottaa huomioon vähentämällä kulut (uudistus + th:n kuluerot) tuloista. Molemmat kasvatustavat (jk/tasaikäinen; tulot – menot) voidaan laskea erikseen tai sitten vertailla vain erotusta.
On tainnut ikä tehdä tehtävänsä Perkon kohdalla. Mitään uutta tai erilaista ei voi enää hyväksyä, kun on kerran jonkin kannan ottanut.
Oikeassa olet siinä, että olet tullut helposti huijatuksi – jk-firmojen taholta.