Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Useimmissa kohteissa jk perustuu toiveisiin ja kuvitelmiin. Näkeehän sen jo vaikka huononäköisempikin , että kysymys on jk-firmojen hypetyksestä.
Jos on paljas maa tarvitaan ensin taimettuminen (muokkaus+ istutus/kylvö) . Ja jos on päätehakkuukohde, tuloerolla kuittaa reilusti uudistus-ja muut kulut ja jää yleensä jäljelle vielä tonneja/ha parempi tulos joka kasvaa korkoa jatkossa.
<p><p><p><p>Edes Pukkalan omat kasvuluvut (esitti netissä) ei tue sitä, että jk:n kasvu olisi parempi viljellyn metsän kasvua. Ero on > +20% /kiertoaika tasaikäisen hyväksi. </p></p> Usein vielä suurempikin. </p></p><p>Kun harvennuksen jälkeenkin tulee heikomman kasvun aika , miten se jk:n rankemman harsinnan jälkeen olisi olematon ? Kasvureaktio tulee silloin myöhemmin. </p>
<p>Hieskoivua hyväksytään kangasmaalle max 20 % runkoluvusta, turvemaalle vaikka 100 %. Ihan yhtä käypä se on kuitupuuksi eh:ssa kuin havupuutkin. Kasvaa saama tahtia siemenestä kuin istutettu havupuukuusi. </p>
<p><p>Sirkkataimien ilmestyminen ei aina takaa taimikon syntymistä. Voi tulla joskus semmoset tilanteet, että sirkkataimet ei selviä.</p></p>
<p><p>E-puuksi ja kuitupuuksi koivu on jo nykyään yhtä arvokasta kuin havupuu. Noin 20 vuotta aiempi korjuumahdollisuus tasoittaa tilanteen suhteessa havutukkiin. </p></p>
<p><p>Ei onnistu laskenta Perkolta eikä peesaajaltaan. Ihan turha yrittää selventää heille asioita; sama vanha jankkaaminen jatkuu sivulta toiselle.</p></p><p>Jovain lopetti puukaupoista satuilunsa, kun alv:en käyttö meni yli ymmärryksen. </p>
<p>Ei ole joka paikassa samanlaista luontainen uudistuminenkaan. Meillä esim. on niin hyvin luontaiset taimikot onnistuneet ja luontaista taimiainesta tulee aina, että ei ole mitään syytä epäillä harvemman istutustiheyden onnistumista uudistuksessa. Paljon riippuu maaperästä.</p>
<p><p>Sanna Marinin hallituksen perustama huonosti toiminut ”työllisyystoimisto” jota rahoitettiin runsaskätisesti (rahat johtajille ja konsulteille) on lakkautettu ja rahojen jako lopetettu. (TALSA). </p></p>
<p>Nykyisillä e-puun ja kuitupuun hinnoilla myös alle tukkipuun mittoja jäävän puun kasvatus on entistä paremmin kannattavaa. Puuttomalle aukolle saadaan yleensä hyvä tulo siinä aukon teossa. Jopa risuista maksetaan monin paikoin. Niillä ”ylimääräisillä ” tuloilla (ml. parempi kantohinta) rahoitetaan uudistaminenkin. </p>
<p><p>Eihän kuivan maan männiköitä esim. voi muuttaa sekametsiksi millään ilveellä. Eikä rehevän maan kuusikoita saa kunnolla sekapuustoiksi , jos on hirvistä haittaa. Muuten sekametsä on tavoittelemisen arvoinen siellä missä se on mahdollista normaalin metsänhoidon osana. </p></p><p>E-puu on vielä pitkään yksi puutavaralaji muiden joukossa ja tuottaa usein parhaiten euroja mo:n kassaan. Toivottavasti ei vouhottajat pilaa sitä yliverotuksella kuten kävi turpeen kohdalla. </p>