Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Esim. Jarctrack ja Kinetic on eri sarjoissa kokonsa suhteen.
Pohjoisessa varsinkin on pienemmät puut korjuissa joten pienemmät koneetkin käyvät paremmin kuin E-Suomeen. Myös ensiharvennusrästikohteita on paljon siellä.
Tukkiosuuden ostaja arvioi etukäteen ennen hintamatriisin perushinnan asettamista. Ei se virhearviointi mahdollisuus jää pois kokonaan.
Yle:n esimerkin metsäkin tuottaisi päätehakkuun jälkeen euroja 5 %:n korolla n. 45 k€ enemmän vv.-22-68 kuin jatkuva tuherrus. (Kun th- kulut oletetaan kummassakin menetelmässä samoiksi, uudistuskulut netto 900 €/ha). Vaikka th-kulut olettaisi tasaikäisessä esim. 50 % suuremmiksi, ei se muuttaisi lopputulosta merkittävästi.
Ihan keksitty Kujalan esimerkki Ylellä johon monet varmaan haksahtaa.
Jk kuuluu sarjaan maisemametsät eikä se pärjää alkuunkaan tasaikäiselle viljelymetsälle taloudellisesti.
Yle:n esimerkissä vertailun voi tehdä sitenkin , että laskee molemmille erikseen tulot-menot ja niille summille koron korkoja vuoteen -68 asti. Selviää, että jk jää jälkeen reippaasti tuloksessa. Uusi metsä tulee samaan aikaan tasaikäisessä taimikosta. Jk:ssa metsä palautuu aina samaan tiheyteen harsinnan jälkeen. Uusien taimien tulo sinne on toiveissa…
Haamu-urillakin hakkaava pikkukone toimi kyllä hyvin joitakin vuosia sitten e-puuhakkuulla. Yhdellä yhtymällä on Jarcktrack käytössä. Hyvin on tietääkseni toiminut yhteiskäytössä ensiharvennusmetsissä ja e-puun korjuussa. Se on enemmän kuskista kiinni kuin koneen tonnimääristä miten pärjää ja minkälainen jälki metsään jää.
Vaihteluväli oli suurempi kuin +-2,3 € ainakin pari vuotta sitten tehdyssä harvennuksessa.
Ihan hyvä lisä hinnoitteluun ,varsinkin jos olisi muillakin ostajilla käytössä.
Vaikea nyt verrata puutavaralajien mukaan myytävän leimikon hintaan.
Puuston pääoman tuplaaminen aiheuttaa entisestään suuremman edun kannattavuusvertailussa tasaikäiselle metsälle.
Korkolaskennan mukaan ottaminen ei sinänsä ole väärin tuottavuusarviointiin mutta kun jk-firmat käyttää sitä väärin oman agendansa edistämiseen. Suurin huijaus on teoreettisen jatkuvien kiertoaikojen summafunktion käyttö kuvaamaan käytännön metsän hoitoa myös yhden kiertoajan aikana. Ts. oletetaan että päätehakkuussa saatava kantoraha ei muka kuulukaan ottaa huomioon koska se kuuluu edellisen puusukupolven tuloihin laskennassa. Ei se mene käytännössä niin, sen älyää jokainen joskus puukauppaa tehnyt.
Korkoa pitää laskea erotukselle joka tulee jk-metsän hakkuun ja tasaikäisen hakkuun kantorahatuloerosta vähennettynä uudistuskuluilla.
Jos olisit Perko myynyt päätehakkuulla 15 vuotta sitten, olisi poistuma ollut ehkä 300 m3/ha, korjuun hinnan erosta 5 €/m3 vähintään . Nykypäivän hinnoilla : 100 m3/ha joka jäi pystyyn, sen pääomameno= 3100 € + 5 x 300 m3 = 4600 € – uudistuskulut 900 € = 3700 € . 15 v, 5 % korko—> 7700 €.
Sait myynnistä nettoa 4600 , bruttona 5980 € . 7700 – 5980 = 1720 €. Sen verran tasaikäisen viljelymetsän kasvattaja olisi edellä tuotossa jk:n harsintatouhua 15 vuoden päästä hakkuusta.
Ei riukuuntumista tapahdu vaikka taimikon tiheys olisi yli 2000 kpl/ha. Sinne vain pitää sitten mennä ajoissa e-puun korjuuseen. Hyvä puusto jäi tähteelle vaikka tiheys oli 4000 kpl/ha männikössä. Ennakkoraivausta ei tarvittu koska oli sen verran tiheää , että metsä oli jo sulkeutunut eikä riukupuustoa ollut haitolla.
Th:t pitää tehdä tilanteen mukaan sopivasti, niin enakkoraivaukselta vältytään.
Elä puutu asiaan jota et Jovain ymmärrä.