Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Sain tarjouksen e-puukorjuusta, tasan 1/4-osa satasesta kuutiolta. (Koska kilpailulaki muka, niin en kerro hintaa tarkemmin). Kaikki puu kelpaa ja min. latva 3 cm. Saanti (hakkuukertymä) lisii ehkä 15 % vs kuitupuuleimikko koska leimikossa on monilatvaisia isoja koivuja ja muuta pienpuutakin.
Mihin perustuu hussen ”analyysi” ? Kainuussa hakkuutaso on ollut pitkään n. 60 % kestävästä hakkuusuunnitteesta. On siellä paljon harvennettavia metsiä, varsinkin männiköitä. ”Hehtaarin metsiköt” on ihan hatusta temmattua arvelua.
Jk – laskelmasi kertoo vain osatotuuden jolla ei ole kustannusvertailun kanssa mitään tekemistä. Pitää verrata todellista tilannetta ja siihen laskea vaihtoehtojen tuomat menot ja tulot. Tasaikänen vaihtoehto on yleensä ylivoimainen joten siksi et halua vertailla samaan aikaan jk-metsän kanssa.
Miksi muuten lasket loppusaldoa yhden vuoden 5 %:n korolla ?
Laskemisesi muistuttaa kuuluisan ortotopologian professori Aapo Heikkilän aikoinaan OY:lla pitämiä luentoja.
Autoketjuhan tämä alunperin oli. Seuraava auto tullee olemaan Porsche Cheyenne hybrid. Vähän käytettynä ja -ajettuna. Hankin sen ”pitkän kaavan kautta”.
Perkon esimerkki menee hatelikkoon jo siinä , että uudistamiseen ei tarvitse laittaa 2000 €:a. Toisekseen pitää verrata saman kasvatuspaikan jk-vaihtoehtoon. Miten aloitat jk:n paljaalta maalta ? Ja mitä sen kulut olisi ? Vain hyvin harvoin tilanne on se, että kohteessa ei ole puuta jota myydä. Ja silloin jos on pelkkää aukkoa, pitää ensin perustaa jonkinlainen metsä; se ei onnistu jk:kaan ilman uudistamista.
Korkoa korolle pitää laskea erotusta joka syntyy jk:n ja päätehakkuun tulojen välillä useimmisssa tapauksissa. Se erotus on yleensä tuhansia euroja/ha uudistuskulujen vähentämisen jälkeen.
Ei se niin mene että korkea korkovaatimus johtaisi aina jk:een. Riippuu kohteesta ; onko edellytyksiä jk:een. Usein ei ole mm. puustosta tai kasvupaikasta johtuen. Eikä siihen ole ratkaisu koron nostaminen ainakaan.
Prolongaamalla laskentakorolla nähdään heti miten kohteen puiden myyntihinnan ero vaikuttaa tulokseen jatkossa.
Ohutturpeisella maalla onnistuu, jos myös kivennäismaata on saatu esiin eikä se ole liian karkeaa eikä liiasta vedestä ole haittaa eli ojitus on kunnossa. Karkeilla mailla pitää lannoittaa avuksi PK-lannalla tai tuhkalla.
Niinhän se kasvaa, jos kivennäismaata on saatavilla. Mutta turvekerros voi olla myös niin paksu, että tarvitaan lannoitusta lisäksi.
Pelkkä NNA:n maksimointikin voi johtaa harhaan. Esim. korko% voidaan valita väärin. Se on ymmärtämättömyyttä etteikö jk:n ja tasaikäisen metsän kasvatuksia (niiden taloutta) voisi verrata keskenään. Oletusarvot vain pitää olla suht. oikeat. Tutkimusten mukaan mm. kokonaiskasvun ero /kiertoaika samanlaisella kasvupaikalla on n. 20 %. Korko%:na käytetään metsänkasvatuksessa yleensä 2-5 %. Tilanteesta riippuu mikä % valitaan.
On melko tyhmää olettaa että uudistamiseen ei kannata sijoittaa killinkiäkään, jos jossain toisessa sijoitusmuodossa on esim. 10 % korkotulo odotettavissa. Uudistaminen voidaan toisinaan tehdä edullisestikin . Ja tilanteet voivat muuttua kuten nyt esim. kuitupuun hinnan noustua ja e-puun tultua kuvioihin kunnolla mukaan
Esim. yhden vuoden aikana arvokasvua tuli kuitupuille reilusti yli 30 %. Energiapuulle vielä paljon enemmän.
Sopivalla turvemaalla rako voi kasvaa yhtä hyvin kuin vastaavalla kangasmaalla. Lannoitus ja vesitalous pitää vain olla kunnossa. Puiden ollessa isoja haihdutus on suurta ja liian veden poisto tapahtuu myös siten.