Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Perkolle on jäänyt jotain traumoja menneiden vuosikymmenten MLtk:n metsänhoidon holhoavasta ohjaustavasta. Muuten ei voi käsittää jatkuvaa vikoilua ja ymmärtämättömyyttä selvien lukujen tulkitsemisessa.
Turvemaapellolle ra-koivua viljelemään. Onko kellään kokemusta ? Tuhkalannotuksen ja kevyen ojituksen avittamana voisi onnistua. Hyvällä maanmuokauksellakin on kuivattavaa vaikutusta mutta myös kuivan kesän kasvupaikaksi turvemaa sopii paremmin kuin kangasmaa.
Taloudelliselta kannalta jk:n aloittaminen ei ole järkevää . Esim. 200 motin (kuitupuuta) korjaamatta jättäminen tietää heti alkuun n. 5000 €/ha tappiota suhteessa päätehakkuuseen (jo ilman korjuusta tulevaa hintaeroa), kun uudistuskulut on jo vähennetty. 20 vuodessa 5%:n korolla 5 k€ kasvaa 13 265 €:ksi. 20 vuoden päästä harsintahakkuun saanto pitäisi olla 43 €:n mottikeskihinnalla n. 310 m3/ha jotta olisi samalla tulotasolla viljellyn metsän kanssa.
Rk-lpm:n mittaamiseen perustuva kuutiointi johtaa helposti väärään lopputulokseen jk-metsässä, kun harvaan asentoon hakatut puut kasvattaa ensin tyven läpimittaa ja myös juuristoaan.
Penkkatien ja kääntymispaikan joudun tekemään yhden palstan puille, kun sähkölinja estää varastoinniin tien viereen. Kukaan ei korvaa mitään. Leimikon puiden hinnan nousu menee pääosin siihen tiehen.
Kilpailuttaa kannattaa aina välillä ainakin. Vähän sama kuin puhelinliittymissä; kilpailutuksen jälkeen hinnat ovat asiakkaalle sopivampia.
MG on investoinut kotimaahan viimeaikoina hyvin. Ja maksaa yleensä lisineen kilpailukykyistä hintaa puistakin.
Aikoinaan kun jk:a alettiin harrastaa Saksassa sen seurannan mukaan onnistumisprosentti oli 40 %. Vaikka sopivia puita jk:een on pyökki, valkokuusi ja kuusi. Suomessa ainoastaan kuusi puolivarjopuuna. Selvää on että täällä jk on haasteellisempaa toteuttaa kuin Saksassa eikä vähiten kuusten tuholaisten takia.
Mulla taas kävi toisinpäin ; lisääntyvän menopuolen vastapainoksi piti tehdä lisää leimikoita.
<p><p>E-puukorjuu on tekijälle helppoa oikeista kohteista. Kaikki saa puida samaan kasaan . Ei se haittaa jos seassa on vähän pienempääkin.</p><p>Möin e-puuksi kohteen jossa on osa harvennuspuuta ja osa ylispuukoivikkoa. Isoja puita pääosin. Monilatvasista koivuistakin tulee hyvin tavaraa, kun min. latvalpm on 3 cm. Kuitupuuhakkuussa ne menisi haaskuuseen.</p></p>
Männyllä ja koivulla ei ole kirjanpainajatuhot haitolla.
Miten niin sitä suositellaan, kun ”paras tieto on valistunutta arvailua”.