Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Joka paikassa ei onnistu luontaisten taimien lisä. Täällä onnistuu hyvin.
Pelkkä vuosituotto lukema, olkoon mikä tahansa , ei vielä kerro juuri mitään koko kiertoajan tuotosta.
Minä oli intissäkin harjoituksissa esikuntateltassa laskemassa morkuloiden lentoratoja ja tarvittavien ruutipussien määriä. Mene Perko itse sinne morkuloiden kantohommiin.
Yhtä satua on sinun tuottokertomukset kuten Elmon liki satametrinen keihäässä.
Kun kuitupuun hinnat on nousseet nyt n. 30 %, niin 15 vuoden päästä 5%:n korolla kuitupuumotin hinta on yli kaksinkertaistunut (= tukin hinta) ja korjattujen puiden tilalle on ehtinyt kasvaa metsä viljelyn jälkeen.
Se on nykyään metsäsuunnitelma nimeltään. Jos ei halua myydä pohjineen , voi myydä puut pois metsäisiltä kuvioilta ja laittaa harvennuskuviot hyvään kuntoon. Voi jatkaa sitten taimikoiden ja harvennettujen kuvioiden kanssa harrastaen metsänhoitoa.
Minä en istuta kuin 1000-1200 kpl/ha kuusen taimia. Alueet on ennenkin uudistuneet luontaisestikin hyvin joten kannattaa käyttää hyväksi. Muokkauksessa laikkuja kuitenkin n. 1800 kpl/ha.
Perkohan ei ole esittänyt mitään laskelmia jotka olisi osoittaneet jk:n kannattavammaksi. Yhden kuvan kuusen kasvusta jossa näkyi 11 vuoden viive ennen kasvun parantumista ja toinen käppyrä jonka oli tulkinnut väärin.
Jokainen kohde tulee käsitellä sen todellisten tulojen ja menojen mukaan eikä olettaa teoreettisesti esim. päätehakkuun tulon kuuluvan edelliseen kiertoon. Eihän kukaan tiedä sen kiertoajan menoja kymmenien vuosien takaa. Siksi se ei teorianakaan toimi kunnolla.
Kun myös propsipuista voi toisella tavalla toimimalla saada tuloa ja toisella tavalla ei pitkään aikaan, tulee korkotekijä kuvaan mukaan. Se on itsestään selvää. Koron vaikutus on niin suuri, että hyvin harvoin jk:n parempi suhteellinen tukkien arvokasvu saisi sen kiinni. Melko yksinkertaisella laskutoimituksella voi verrata 2 erilaisen toimintatavan kannattavuutta suhteessa toisiinsa.
Perko ei pysy otsikon aiheessa, kun tulee asiaa johon pitäisi kommentoida.
Jk:n ja tasaikäisen metsän kannattavuusvertailut sopii tähän ketjuun hyvin ; tykistön toiminta sodan aikana kuuluu eri ketjuun tai eri palstalle .
Jk:ssa pääoma on pystyyn jäävän puuston arvo suhteessa siihen , että koko puusto olisi myyty. Pääomakululle pitää laskea myös korko jota kertyy seuraavaan hakkuuseen asti. Korko% on sama kuin laskentakorko kannattavuusvertailussa.
Joo, on saaneet ”tietoisuuden tilanteesta kansalle” ; lakkojen hintalappu kansantaloudelle oli 2 mrd €. Sitä saa kauan tienata takasin lama-aikana.
Suojuspuuasentoon hakataan metsä yleensä 2 vaiheessa, jos ei ole jo valmiiksi riittävän taimettunut metsä. Ensin jätetään n. 400 kpl /ha runkoja metsään ja toisella kerralla n. 200 kpl/ha.
En ole lukenut ko juttua MT:sta mutta oletettavasti jotain on mennyt pieleen, kun arvio on ollu yhteensä 140 m3 puuta ja poistuma onkin ollut 300 m3.