Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Miksei samontein esim. Oulu-Joensuu-linjalta poikki tuet. Pohjanmaan suot ei tarvitse apuja taimikon kasvatukseen. Nehän on jatkossa jk-alueita joissa ei th:ja tehdä.
Ei kasvit rehota, kun kuivuus vie ne. Esim. Amazonasin ja Borneon sademetsissä hakkuut tuhoaa koko alueiden kasvun pikkuhiljaa.
Nostohoukan puut kasvaa itsekseen mutta muilla ne vaatii hoitoa ja kustannuksia ym. toimia ennen kuin ovat myytävässä kunnossa ja tehtaalla.
Niillä porojen kasvattajilla on tarkat säännökset milloin pedon saa tappaa ja sen takia tuhoja tulee paljon . Monet elää korvauksilla jo nyt.
Oikeasti poron kasvatus on tehty hankalaksi huonon petopolitiikan avulla. Siksi olisi kohtuullista valtion kustantaa porojen hoitoon kyllästyneiden elatus toisella tapaa.
Onneksi se ei enää onnistukaan niin vain, kun puun tarjonta on vähentynyt. Ennen oli puun kasvattajat aina maksumiehinä, kun selluköpien ja akt:laisten palkkoja piti nostaa.
Onko se metsurimotokuskilla itsellään isokin tokka, kun itse antaa neuvoja mistä sopii antaa neuvoja ?
Sahatkin menettävät uutisten mukaan tilauksia lakkojen takia. Rikkaat liitot voisi velvoittaa korvaamaan aiheuttamansa vahingot vientiteollisuudelle. Verorahoillahan ne rellestävät joten sakkojen maksu lakkohaitoista kuuluisi asiaan.
Osalle poron kasvattajista voisi kustantaa muuta hommaa mm. luonnonhoitoa kuin maksaa tuhokorvauksia poroista joiden pito on kallista yhteiskunnalle.
Metsälaidunnusta tulisi lisätä; se pitää yllä metsäniittyjen kuntoa. Äkkijyrkkiä lisää maaseudulle.
Lehtoja pitää hoitaa kaatamalla liian varjostavia kuusia pois lehtipuiden tieltä.
<p>Uhanalaisia on eniten tuntureilla ja metsäniityillä. </p><p>Metso vaatii elinympäristöltään vaihtelevuutta ja suojapaikkoja. Ensiharvennettu metsäkin kelpaa, jos siellä on esim. säästöpuuryhmiä näkemäesteinä. </p>