Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Eihän se noin mene , että molemmissa sama kulu alussa. Esim. 300 m3/ha puusto jossa on edellytykset myös jk:een ; Päätehakkuussa tuloero/ha = 90 m3 x 35 € + 5€ x 300 m3 = 3150 € + 1500 € = 4650 € . Uudistuskulut = -900 € (1200 istutustainta/ha) … Jää erotusta 3750 €/ha. 30 vuotta 5 %:n korko… = 16200 € . Jk:n harsinta 15 v; 3700 €/ha. 15 v, 5 % –> 7700 €. Välitulos v:n 30 kohdalla–> 16200 – 7700 = 8500 €/ha tasaikäisen eduksi. Siitä jatkuu tasaikäisen ensiharvennuksella ja jk-metsän harsinnalla. Eli silloin pitäisi jk-metsästä saada ulos yli 200 m3/ha puuta jotta olisi edes tasapeli.
Ongelma tuossa ”suoraostossa” on että tarjonta ja kysyntä ei välttämättä kohtaa. Eli tekijöitä ei löydy silloin kun olisi tarvetta. Minulla oli metsuri suoraan palkattuna yhteensä n. puoli vuotta, ja kaikki meni hyvin molemmin puolin kunnes metsuri siirtyi hieronta-alan yrittäjäksi ihan muualle.
Ei se metsien hoitamatta jättäminen lisää hiilensidontaa pitkällä aikavälillä.
Keskustelussa ei ole mitään järkeä, kun sinä et hyväksy tosiasioita. Nopeuksien erot olen laskenut ja saanut tasaikäisen kannattavammaksi esim. lehtomaisen kankaan kuusikossa jopa ilman tuloeron mukaan ottamista.
Miksi et laske korkoa (esim. 5 %) hakkuutulojen erolle lähtötilanteesta seuraavaan hakkuuseen jne ? Toinen mahdollisuus on laskea NNA:ja mutta prolongaaminen on havainnollisempi tapa verrata eri kasvatusmenetelmien kannattavuutta.
Sittenpähän se selviää sinullekin miten energiamarkkinat ei rajoitu yhteen eikä kahteen maahan.
Lähde puhuu kokoajan alaharvennuksesta vaikka paras tuotto NNA:oon saadaan yleensä yläharvennuksella tasaikäisessä metsässä. Jo yhden yläharvennuksen käyttö muuttaa lopputulosta ratkaisevasti monissa tapauksissa.
Tuommoistahan se (kuin Lähteen käppyröissä) puolitotuuksien kertominen on. Jätetään pois ratkaisevasti lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä. Vertailuun pitää ottaa aina, kuten monesti olen sanonut, myös aloitustilanteen tuloerot.
Pukkala ei voi pyyhkiä jääviyttään pois sillä väittämällä, että ei ole nähnyt metsää puilta.
Minä en ole muistaakseni kertonut odotusjaksosta muuta kuin , että sen vaikutus kompensoituu paremman hakkuutulon erotuksella vertailussa jk:een.
Pukkala väittää monenlaista mutta on vähän jäävi jk-firman omistajana kertomaan jk:n erinomaisuudesta.
Ihmettelen kyllä esim. Perkon ajatuksen juoksua , kun puhuu aikasemmasta tulosta mutta unohtaa suuremman aikasen tulon päätehakkuun aikaan. Sitä tuloa korkoineen pystyy harvoin jos ollenkaan korvaamaan jk-harsintametsän paremmilla suhteellisilla arvokasvun tuotoilla.
Kyllä sen uutisen mukaan putkikaasun sulkemisella vaikutusta on muihinkin maihin, Slovakiaan , Unkariin ja Itävaltaan.
US:n uutinen . Ukraina sulkee kaasun tulon.
Laskenta pitää tehdä kunkin metsän tilanteen mukaan, että sillä olisi todellista merkitystä. Hulluinta on olettaa laskennassa, että jonkin päätehakkuumetsän tulot kuuluu edellisen puusukupolven tuloihin, kun käytännössä niin ei ole. (lisäksi 80-100 v:n takaiset kulut ei ole kellään enää tiedossa). Jatkuvien kiertoaikojen summafunktion käyttö johtaa harhaan käytännön metsätaloudessa.
Jk:n tuottomainokset vertailuissa on perustuneet siihen, että parasta mahdollista vaihtoehtoa tasaikäisen metsän kasvatuksessa ei ole otettu mukaan vertailuun. Yläharvennus on monessa tapauksessa paras ratkaisu NNA:n nostamisessa.
Mutta suurin huijaus tehdään siinä, kun korjuuhetken erotusta tuloissa ei oteta huomioon eikä sitä, että jk metsä vaatii myös raivausmenoja.
Väite pitkästä odotusajasta ilman tuloja uudistamisen jälkeen ei pidä paikkaansa , kun lasketaan korko hakkuutulojen erotukselle. Perkokin osaa laskea korkoa vain jk-metsän korjuutuloille mutta kokonaisuus unohtuu.
Naurettavaa Perkolta väittää, että unohdan nopeuden merkityksen ; mätästykset ja jalostetun taimiaineksen käyttö juuri lisää sitä nopeutta.