Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Onhan tuossa ajatusta ja kehittämisen arvoista asiaa. Mutta eppäilenpä että lisäkustannukset hommasta olisi korvattavissa alentuneilla varhaisperkauskuluilla.
Jotta etua tulisi esim. kääntömätästykseen nähden olisi kasvumassan oltava rikkaruohotonta seulottua tavaraa. Pintapeitteen hankinta ja suihkuttaminenkaan ei ole ilmaista.
Noin 10 snt/kWh ei ole halpa verrattuna edullisiin määräaikasten sopimusten sähkön hintaan.
Perko se jaksaa jatkaa höpötystään jk:n paremmasta tuotosta vaikka mitään konkreettista todistetta siitä ei ole. Päin vastoin sen huonommasta tuotosta lähtötilanteesta lähtien on olemassa todisteita yllin kyllin. Minä olen laskenut monta kertaa olemassa olevien esimerkkikohteiden tuloksia ja tasaikäinen kasvatus on niissä voittanut selvästi jk:n. Kuten on useasti jo tullut todettua, viljelykohteen jk:a parempi hakkuutulo/ha korvaa sen taimien varttumisen odotteluaikana syntyvän tuloeron ja useimmissa tapauksissa voittaa selvästi jk-metsän tuottavuuden. Sitä ei voi kiistää kukaan mutta jovain-perko-akselille ei mene mikään tosiasiaperustelu perille.
Mitäs luulisit : ”…Paremmalla tuotolla sitä ei voi perustella”.
Monta kertaa olen laittanut laskelman näkyviin josta ilmenee miten päätehakkuu tuottaa paremman yksikköhinnan ja suuremman kertymän samalta pinta-alalta kuin harsintahakkuu. Se hintaero pitää ottaa aina huomioon , kun on todellisuutta vertailussa. Jatkuvien kiertoaikojen summafunktion käyttäminen ja päätehakkuupuuston tulon laskeminen edellisen puusukupolven tuloksi johtaa harhaan vertailussa.
Pörssisähkön hinta taas vääntäytynyt määräaikaisen hintaa kalliimmaksi. Sitten kun sen keskihinta käytöllä painotettuna laskee määräaikasen tasolle onkin jo kesäkelit eikä ostosähköä juuri kulu.
Puistometsiin ja muihin ”erikoismetsiin” jk sopiikin. Paremmalla tuotolla sitä ei voi perustella. Jo yksinkertainen laskelma kertoo kumpi , tasaikäinen vai erirakenteinen metsä, tuottaa paremmin/kiertoaika.
Eihän se haitta rajoitu vain lakkoaikaan. Sitä ei näköjään kaikki tajua että pahin vaikutus tulee viiveellä tilausten vähenemisenä.
UPM lomauttaa yli 2200 työntekijää toimintaympäristön epävarmuuden takia Suomesta. Sen siitä saa kun lakoilla vaikeuttaa liiaksi vientituotteiden valmistajien vientiä.
Ei luontokohteita (Metso) voi hakata. Rantojen reunametsiä saa yläharventaa, jos metsä on PEFC:ssä.
Tuulenkaadot pitää korjata myös Metso-kohteilta , jos niitä on yli metsälain salliman määrän nurin. Se taas laskee korvausmäärää jopa jälkikäteen.
Ne on lähes äänettömiä. Voi asentaa taajama-alueillekin.