Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Rinkopaneelien kaveriksi voisi hankkia talon harjalle asennettavia tuulimyllyjä. Tuulen nopeus kasvaa n. 3 x:ksi , kun lapetta pitkin tuulee, Jatkuva tuotto 2 kWh ympäri vuoden niillä tuulimyllyillä.
Siperianlehtikuusi kasvaa nopeasti hyvällä kasvupaikalla harvassa asennossa. Energiapuuksikin sopivaa, kun vielä korjuukulut pysyy alhaalla puiden koon vuoksi. Parhaat voi säästää sahapuiksi.
Pituuskasvunopeus varmaan samaa luokkaa kuin jalostetuilla ra-koivuilla.
Sehän se on näemmä ollut Perkon päämäärä koko ajan. Jk-juttua jatkaa vaikka totuutta ei siinä ole kuin siteeksi.
Tuottavuuden laskentaan kuuluu kaikki olemassa olevat tulot ja menot. Perkolla ei ole mitään todellista halua oppia eikä käsitystä mistä oikeassa tuottavuuden laskennassa on kysymys.
Eikös pellon vuokratulo ole pääomaverotuksen puolella ?
MG maksaa uudistamisen kampanjan edulla joka on 300 €/ha lisää bonuksia päätehakkuulla. Kun siihen lisää normibonukset 1,40 €/motti, niin uudistuskulut on kuitattu niillä.
Parempi kuutiohinta ja suurempi kertymä/ha vs harsintapuut lisää vielä eroa tasaikäisen kasvatuksen eduksi. Jk ei pärjää vertailussa lähellekään edes 5%:n korkokannalla laskettuna.
Aukon tuotto kasvaa, kun viljellään tavallista vähemmän puita/ha istuttamalla. Alussa tietysti lasketaan mukaan paremman kantohinnan tuoma etu suhteessa harsintaan. Mutta laskettua tulosta voidaan parantaa edelleen, kun vähennetään uudistusmenoja.
Istutus kustantaa bruttona n. 76 snt/taimi maan muokkauksineen. Taimen kasvatus esim. 100 l ensiharvennuspuuksi voi kestää 30 vuotta. Silloin puusta pitäisi saada n. 33 €/kiinto jotta ei tulisi persnettoa. (5% korko). Siihen auttaa esim. kun puolitetaan uudistuskulut. Ensimmäinen hakkuu tehdään ehkä vähän myöhemmin mutta siinä saadaan jo tukkipuuta.
Ammattiliittojen eliitti ajaa jäseniään taas työttömäksi. Loisisivat omalla kustannuksellaan eikä koko kansan varoilla.
Onko uudessa versiossa korjattu joidenkin kuvioiden väärät tiedot puuston iästä ? Se vaikuttaa paljon esim. ehdotukseen sopivasta harvennusvuodesta. Eroa voi olla jopa 30 vuotta jolloin ehdotukset ei satu lähellekään oikeaan.
PS Hieno uudistus kun kirjautuminen ei onnistu enää mitenkään ko palveluun. Tunnuksilla kirjautumisen jälkeen heittää jonnekin ID-tunnusta kysyvälle sivulle eikä siellä tunnistus toimi.
Sekakasvatukseen liittyen ; Esim. kuusen istutus tiheyteen 800 kpl/ha ja loput lakirajaan asti luontaisia taimia. Säästö uudistuskuluissa vastaisi noin 60 motin ensiharvennuskertymää 25 v:n päästä (5% korkotaso). Lisänä taimien nopeampi varttuminen tukkipuukokoon. Väleihin voi tulla luontaista koivua. Ne kasvaa yhtämukaa istutuskuusten kanssa , jos ovat siemensyntyisiä .