Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ei se jäähdytys ole tietenkään ainut säästökeino. Nytkin tulee katolta 4 kW:n teholla sähköä.
Ei ehdi yöllä lämmetä liiaksi, jos päivällä on viilentänyt huoneita tarpeeksi hyvin.
Paras säästö rinkopaneeleista tulee kesällä viilennyssähkön myötä, kun 3 ilmalämpöpumppua viilentää sisäilmaa omalla sähköllä. Ei mene siirtomaksuja. Pörssisähkökauppias numpille huono uutinen tietysti.
Ihan hyvä se jo on ; n. 2 x määräaikasen hinta. Ja varaa on nousta lisää.
<p>Kun rinkopaneelien tuotosta menee jo osa myyntiin, on hyvä että pörssisähkön hinta on korkealla. Oma lehmä siis ojassa.</p><p>Samaa mieltä edellisen kanssa noista älyttömistä tuulivoimaloiden tukiaisista joita on maksettu jo pitkään ja jatkossakin maksetaan. </p>
Pörssisähkön hinta nousee vaikka ei ole kovia pakkasiakaan vielä. Kuten usein todettua kylmimmän talviajan hinta ratkaisee mikä sopimus tulee edullisimmaksi sähkölämmitystaloissa.
<p>Melko vaikeahan se on laskea luotettavasti metsälle pitkän ajan kannattavuutta, kun on niin paljon muuttuvia osia yhtälössä. Yksi tapa on laskea vertailun pohjalta prolongaamalla tai sitten NNA:ja. Oletuksia pitää tehdä useita eikä puun hinnan arviointi ole helpoimpia niistä. Aavistushakkuiden tekokaan ei sovi pitkän tähtäyksen laskelmiin oikein mitenkään. Niissä vaikuttaa eri asiat kuin laskettu kannattavuus pitkällä aikavälillä. Samoin yllättävät tai odotetutkin puun hinnan nousut (tai laskut) muuttaa palikoita eri asentoon hetkessä. </p><p>Silti ehkä paras vertailu tuotossa saadaan prolongaamalla leimikkona tai kuvion puiden myynti-ja hoito tapahtumaa eteenpäin todellisessa tilanteessa, kun on tarkoitus myydä jokin tietty leimikko. Siitä vertailusta ilmenee lähiajan tapahtumien vaikutus kannattavuuteen . Yksinkertaista ja helppoa laskea. </p>
Kehveli muistaa mainita natsit aina väärässä kohtaa. Oikeata natsimeininkiä harjoittaa ihailemansa itänaapuri, joka aivopesee tuhansittain lapsia leireillä putinin opetuslapsiksi. Opit on siellä suoraan Hitlerin ajoilta hitlerjugendista.
Eipä paljon kannattaisi elvistellä noin pieleen menneellä ennustuksella jossain kuppilassa.
Kyse on siitä, että kiertoajan keskikasvu on heikompi jk-metsässä/ha kuin tasaikäisessä metsässä. Se on nähtävissä monissa tutkimuksissa ja mm. Pukkalan teksteissä esimerkkitapauksista. Niillä keskikasvuilla laskettuna esim. tasikäinen kuusikko lehtomaisella kankaalla kasvaa istutettuna n. 22 % enemmän puuta/kiertoaika kuin vastaava jk-metsä. Siksi se häviää tulosvertailussa istutuskuusikolle.
Jos metsä harvennetaan alle 60% sen normaali PPA:sta , keskikasvu laskee selvästi.