Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
<p>Valtio ottaa tarvitsemansa varat tavalla tai toisella. Viimeksi niin kävi v. -17 esim.henkivakuutuksissa, että alunperin pääoman verottomuus (35 k€) muutettiinkin yhtäkkiä verolliseksi.</p><p>Mutta onhan sekin erikoista , että ay-liike lakkoilee jäseniltään työpaikkoja alta, kun on lama-aika. Ay eliitti puolustaa omia työpaikkojaan ja korkeita palkkojaan. </p>
<p>AJ :</p><p>Kyllähän niitä yli 80 vuotiaita puita kertyy paljon jk:ssa, kun esim. Metlan aikoinaan tekemillä pitkän ajan seurantakoealoilla jk:n taimet kasvoi 1,3 m pituuteen keskimäärin 42 vuodessa. </p><p>Keskikasvu on jk metsässä n. 20 % heikompi kuin tasaikäisessä viljellyssä metsässä. Ei ne kasva yhtä paljon kiertoaikana. </p>
Jk firmat otti aikoinaan NNA laskennan ”omakseen” sen teoreettisuuden takia. Kun pitkällä aikavälillä lasketaan paljaan maan arvoja tai NNA:ja, niin siinä voidaan hämätä mo:a laskennan ulottamisella jatkuvien kiertoaikojen yhteen laskemiseen jolloin päätehakkuutulo lasketaan täysin teoreettisesti kuuluvan edellisen kiertoajan tuloihin . Päästään mukavasti eroon tosiasiasta, että heti alkuun tasaikäinen malli tuottaa reilusti paremmin kantorahatuloa kuin jk.
Kuten olemme jo aiemminkin lukeneet se suhde tasaikäisessä on n. 60 tukille ja 40 kuitupuulle. Omissa laskuissani sain jk:n tukin kasvuksi kiertoajalla muutaman motin vähemmän kuin tasaikäisessä istutus kuusikossa. Ne laskelmat on moneen kertaan tarkistettuja. Ei esim. Pukkalakaan laske jk:ssa omissa laskuissaan mitään 80 % osuuksia tukille.
NNA ja prolongaaminen antaa molemmat saman suhteellisen lopputuloksen . NNA -laskennassa aloitustilanteen tuloero vertailussa näkyy pienempänä tulona vuonna 0. Prolongaamalla tuloerolle lasketaan tuloa koron mukaisesti eli pienemmän kantorahan kulu tulee otetuksi huomioon, se on (pystyyn jäävän) puustopääoman kulua. Se on havainnollisempi tapa vertailun tekemiseen kuin NNA-laskenta.
Suurin osa on harvennuksia joten kulut on jatkossa suht. pienet. Muutaman aukon ajattelin uudistaa luontaisesti. Kuluja ehkä n. 6000 €.
Minä myydä rysäytin kahtena vuonna n. 70 ja 60 k€ puun myynnit paljonko tulee hehtaarituottoa ? hehtaareja alle 100 .
Siksi juuri on järkevämpää laskea kannattavuusarvioita prolongaamalla lähtötilanteesta eteenpäin (Eikä tulevaisuudesta taaksepäin kuten NNA:ssa). Alhainen kantohinta vs. päätehakkuu tulee otettua huomioon. Samoin ero puustopääoman arvossa. Silloin näkyy todellinen tilanne esim. seuraavan harvennuksen aikaan, kun erotukselle on vähennysten jälkeen laskettu korkokannan mukainen korko.
Puustopääomalle pitää laskea kulu myös. Siksi jk ei pärjää oikein mitenkään tasaikäiselle metsälle uudistustilanteessa.
NNA:n laskennassa ei oteta kantaa maan arvoon muuten kuin sen tuottokyvyssä eli puun kasvun nopeudessa.
Jos pelkästään maksimoidaan korkokanta, se johtaa järjettömyyksiin. Suurin % merkitsee pienintä mahdollista ”sijoitusta” uudistamiseen. Puustopääoma olisi silloin esim. yksi puu/ha. Tuotto %:ssa olisi korkea mutta euroissa mitätön.
Siitä päästään siihen, mikä olisi sopiva vaihteluväli korkokannalle ? Sopiva korko on kulloinkin sopivaksi katsottu , realistinen korko puuston kasvatukselle. Yleensä n. 3-5 %. Koska esim. 4 % 100;sta on vähemmän kuin 3 % 200:sta, mitä tahansa korkoa ei kannata valita.
Riskilisä korkoon on n. 0,5 %, lainakorko voi olla osa korosta (se osuus jonka laina kattaa metsän hankintakustannuksesta) loput omistajan korkovaatimusta.