Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
<p>Kannattavuusvertailussa ei lasketa yhden vuoden tuottoja/ha. Niissä verrataan 2 (tai useammankin) vaihtoehtoisen kasvatustavan tuloksia keskenään. Yhden vuoden tuotot voi vaihdella suuresti koska ne lasketaan kunkin vuoden myydyn puun tulojen ja mh-menojen erotuksena. </p><p>NNA:ja laskettaessa otetaan mukaan koko kiertoaika. Lähemmäs nykyhetkeä pääsee, kun laskee kunkin tilanteen mukaan ja erotukselle korkoa korolle jatkossa ensin seuraavaan käsittelykertaan mennessä ja siitä sitten eteenpäin (unohtamatta menojen laskemista mukaan). </p>
<p><p>Ne kaupantekohetkellä (/=mittauksessa ) mukana olevat puut lasketaan mukaan sen hetken tuloihin, jos lasketaan oikein. Kaikenlainen muu laskeminen on itsensä ja muiden pettämistä.</p></p><p>Jk on mukava harrastus jossa metsä säilyy (toivon mukaan) suunnilleen metsän näköisenä mutta kannattavuudessa se häviää tasaikäiselle käytännössä lähes aina. </p>
Metsien arvokasvu nousi kuitupuun (ja sitä pienempienkin puiden) osalta alle vuodessa n. 30 %. Se vaikutti jo paljon kannattavuusvertailujen tuloksiinkin.
Miksi esim. Perko ei osaa hyväksyä laskelmiin aloitustilanteessa syntyviä tuloeroja vertailuissa ? Siksi varmaan että niiden mukaan ottaminen osoittaa yleensä , että jk häviää kannnattavuusvertailun selvästi. Siksi mm. jk-firmojen esitteissä kerrotaan päätehakkuutulojen kuuluvan edellisen puusukupolven tuloihin joita ei lasketa mukaan käytännön kannattavuusarviointeihin.
Esim. Muhoksella on ollut MEtlan koelannoitusalue jossa lähes puuttomalle nevalle on saatu kasvatettua tukkipuumetsää ja jossa kasvu on ollut tuoreiden kangasmetsien luokkaa. Vaati muistaakseni pari tuhkalannoituskertaa.
Yhden vuoden keskimääräinen ha-tuotto ei kerro muutenkaan juuri mitään kannattavuudesta. Siinähän on vaihteluväli n. 0 – 6000 €/ha. Metsän kasvu on ihan erilaista esim. Lapissa ja E-Suomessa ja myytyjen puiden laatu-ja määrä vaihtelee vuodesta toiseen.
Jk:ssa vuoden keskikasvu on tuon n. 20 % /kiertoaika heikompi kuin tasaikäisessä vastaavalla kasvupaikalla. Se on niin paljon, että suurempi tukkiossuus kokonaispuustosta (jos on edes mahdollista) ei riitä korvaamaan tappiota paljon paremmin kasvavan tasaikäisen metsän kanssa.
<p>Myhistys tarjosi isohkosta e-puuleimikosta (ei ollut pientä puuta eikä risukkoa) 16 ekua motilta. Samaan aikaan muut tarjoavat vastaavasta kohteesta reilusti yli 20 € + tukit eri hintoineen päälle. Oliko kuukauden puukaupassa kyse samanlaisista hintaeroista ?</p>
<p>Numerot osoittavat selvästi, että jk kuuluu vain erityiskohteisiin; puistometsiin ja maisemakohteisiin, ei kangasmaille tuottavaan metsänkasvatukseen. Asia on vain vahvistunut nyt , kun kuitupuun hinnat on nousseet 25-30 %. </p>
<p>Ilmat kylmenee. Pörssisähkön käyttäjät alkakaahan taas säästämään lämmityksessä ja muussa sähkönkäytössä. Klapeja uuniin ja kärvistelemään ilman lämmintä vettä jne. </p>
<p><p>Hyvä on ollut myydä leimikoita ajoissa. Entisen metsälain mukaanhan olisi jäänyt esim. mahdollinen tyvilahon leviäminen pysäyttämättä. Parempi niin kuin liiallinen sääntely. </p></p>
Jos yhtiö hinnoittelee tukin kalliiksi ja kuitupuun halvaksi, ei siinä yritetä mihinkään tilastoihin vaikuttaa, vaan saada kauppoja syntymään ja edullista puuta sellutehtaalle. Sama sahoilla toisin päin.