Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Perko elää menneisyydessä tasaikäisten taimikoiden ja niistä varttuvien metsien kasvun nopeuden suhteen. Esim ; olen ollut istuttamassa kuusikkoa jota on harvennettu jo 2 kertaa ja odottaa nyt päätehakkuuta. Enkä ole ikäloppu vieläkään. Jalostetut taimet ja hyvä maanmuokkaus vauhdittaa taimet nopeaan kasvuun; ei ole kuusillakaan sitä ennen niin tavallista (ja jk-metsissä edelleen tavallista) juromisaikaa.
NNA:en laskenta voi johtaa muihinkin käytännön metsätalouteen sopimattomiin johtopäätelmiin kuin em .tapauksessa. NNA ja paljaan maan arvon laskenta perustuu päättymättömiksi kuviteltuihin kiertoaikojen summafunktion maksimointiin . Silloin oletetaan mm, että nykyhetken päätehakkuutulo olisi edellisen kiertoajan tuloa. Se taas ei vastaa käytäntöä ko. tilanteessa jossa päätehakkuun kantoraha tulee puun myyjälle eikä sitä lasketa mihinkään oletettuun tuloon menneisyydessä.
Toinen esimerkki : paras prosentuaalinen tulos tulee, jos kasvatetaan vain yhtä puuta/ha jatkuvasti. Kuluja tulee 0 euroa/ha. Mutta kun oikeasti se on edelleen niin, että 2 % 200:sta on enemmän kuin 3 % 100:sta.
<p>Hieskoivikon uudistaminen kantovesoista voi olla kannattavaa voimakkaasti heinittyvillä kohteilla, kun e-puun kantohinta on kohonnut. Kantovesat kasvaa nuorena n. 30 % nopeammin kuin siemensyntyiset taimet. </p>
<p><p>Kuitupuun hinnat on palanneet ”normaalille” tasolle. Eli sille tasolle, joka niillä olisi ollut ilman kartelleja ja muita enemmän tai vähemmän julkisia sopimuksia jo pitkään. Koivukuidun hinta on kohonnut eniten. Venäjän puun tuonnin hyytymisestä on ollut hyötyä kotimaisille puun kasvattajille. </p><p>Nyt on entistäkin selvempää, että jk ei pärjää tasaikäiselle kasvatukselle tuottovertailuissa kuin korkeintaan harvoissa poikkeustapauksissa.</p></p>
<p><p>Rinkopaneeleilla on takuutuotto min. 80 % maximista 20 vuotta. Sen jälkeenkin ne tuottaa sähköä mutta vähemmän. Jos kuoletusaika on esim. 15 vuotta, tulee loppuaikana ilmaista sähköä. Loppuun kuluneet paneelit voi säilöä vaikka varaston peränurkkaan. Ongelmajätettä ne ei ole. Tuurimyllyjen siivet on ongelmajätettä. Mutta suurimmat kustannukset tullee luultavasti niiden tarvitseman betonoinnin purkukuluista. </p></p>
<p>28 vrk:n keskihinta pörssisähköllä on vielä yli 14 snt/kWh. Siinä on vielä kymmeniä päiviä oltava halpoja päiviä jotta keskiarvo laskisi ”normaaliin ” tasoon. Menee pitkälle kevääseen koska helmikuussa on tulollaan pakkaspäiviä. </p><p>Rinkopaneelitkin on heränneet jo tuottamaan ensimmäiset kWh:t omaa sähköä. </p>
<p>Ne aavistushakkuut sopii tähän aikaan kuin nyrkki silmään. Winwin -tilanne, kun talous pysyy kunnossa ja hiilinielujen kasvattaminen & suojelutavoitteetkin (omat) täyttyy yhdellä kertaa.</p>
<p>Päästöjä pitää vähentää sieltä missä niitä eniten syntyy eli teollisuudessa ja energian kulutuksessa. Metsien päästöt on jo kompensoitu. </p>
<p>Otanta on kieltämättä pieni. Yksi iso myhistys joka välittää paljon puuta. Kuitupuulla hinnat n. 30 % huonommat kuin eräällä toisella toimijalla. Syykin on selvä; ovat tehneet puunvälityssopimukset liian suuriksi heikomman hinnan aikaan.</p>
<p>Myhistys taitaa olla nykyään omien työntekijöidensä tulojen ja taloutensa maximoija, kun puun kantohinnat ei ole niillä lähelläkään normihintoja ja istutushintakin tuo ed. mainittu. 80-luvun lopulla taisi istutushinta olla n. 30 penniä ja puun hinnat euroiksi muutettuina samat kuin nyt. </p>