Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Osoita palkkavaatimuksesi työnantajalle, jos olet vieraan palveluksessa. Metsäyhtiöt ottaa päältä ison osan esim. taimikon raivaustaksasta. 3 tonnia on laskettu kulujen jälkeen ja normi hinnoilla mitä on yleisesti käytössä. Ei metsän kasvatus ja puun myynti ole edelleenkään mikään rahasampo. Kulut maaanmuokkauksesta lähtien on moninkertaistuneet parin vuosikymmenen aikana.
Täällä paistaa jo tukkipuun pituuden verran vaaran laelta ylöspäin. Kohta on putsattava rinkopaneelit puhtaaksi ja alotettava tienaaminen.
Minä arvasin heti kun näin uutisissa is:n ”tutkimuksen”, että Numppihan se postaa kohta asian tänne. Kerkee sitten kommentoida hutkimuksen puutteista, ja niinhän se menikin.
Ei kulu hoitotöihin kuin murto-osa hintaerosta. Laskin tänne aiemmin jo muutamaan kertaan miten hintaero muodostuu. N. 300/ha motin leimikossa se on niin, että hyvää tasaikäisellä jää n. 3000 €/ha kulujen jälkeen vs jk-harsinta.
<p>Mulle on ihan sama mitä futuurit ennustaa v:n 25 keskihinnaksi, kun tiedän etukäteen, että oma keskihinta on n. 7,4 snt/kWh (yö-sähköllä 2/3 kulutuksesta) ja käytän ostosähköä pääasiassa talvella jolloin pörssisähkö on keskimäärin kallista.</p>
”Korkeimmat määräaikaisen hinnat ovat teoreettisia koska ehkä kukaan ei ole ottanut määräaikaista kalleimman hinnan aikaan.” ”Lisäksi edullisimpia määräaikaisia sopimuksia ei ole ilmoitettu tilastoon…”
Eli ihan bullshittia koko ”tutkimus”.
Sahuutin kerran metsäyhtiön hakkuulla kuitukasaan hylkäämiä tyvitukkeja kymmeniä kuutioita lankuiksi ja laudoiksi. Kuivaamisen jälkeen epäkelpoa sahatavaraa jäi tähteelle n. 5 % koko määrästä.
Vastaavaa lenkoutunutta tavaraa löytyy sitä enemmän sahatavaraa myyvien lautakasoista.
<p>Yksi jk:n haittapuolista on jäävän puuston vahingoittumisherkkyys motohakkuulla. Muita mm. juurilahon leviämisvaara, puuston yksipuolistuminen, heikko kantohinta, pieni kertymä/ha, taimettumisen hitaus/puuttuminen, tuulituhoherkkyys jne.</p><p>Perko tuolla toisaalla jatkaa jk-propagandan viljelyään. Tasaikäisen metsän hitaan ainespuun kasvun ajan kompensoi parempi kantohinta jo uudistamisvaiheessa. Jk:n usein toistuvien harsintakertojen jälkeisten hitaamman kok.kasvun aikoja ei kompensoi mikään. Yleensä siihen ei riitä hyvä arvokasvu jota tavoitellaan koska korkeat korjuukulut vie tuoton suhteessa tasaikäiseen kasvatukseen. </p>
Hyvässä kesäautossa pitää olla vähintään avattava iso (lasi)katto. Mieluummin avoauto. Talviauto voi olla sitten erikseen.
Luontaisen uudistumisen avulla aukkoon saadaan erirakenteisuutta ajan kanssa. Istutusalueellakin voidaan ”hieroa” muutama vuosikymmen aina välillä istutellen puita lisää. Mitään hyvää kannattavuutta ei tule sillä tyylillä mutta aika kuluu.