Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Mikä olisi hyvä avoauto kesäkeleille ? Ainakin Mersun slk kovakattoisena olisi monikäyttöinen.
Ilmasto on jämähtänyt melkein paikoilleen. Siksi esim. kaatosateet aiheuttavat suurtulvia ja Suomessa on kovat pakkaset talvella ja pitkiä helteitä kesällä. Päiväntasaajan seutuvilta ei enää tule ”lämpöaaltoja” kuten ennen.
Oikeat asiantuntijatkaan ei ossaa tarkkaan sanoa kumpi olisi kannattavampaa sitoa sähkön hinta pörssisähkön hintaan vai määräaikainen sopimus. Sopimuksia on niin monenlaisia variaatioita. Toistaiseksi ainakin on määräaikainen oikeaan aikaan tehtynä osottautunut hyväksi.
Koivukuidun hinta on lähes havupuiden tasolla nykyään. Se lisää koivun kasvatuksen kannattavuutta mutta ainakin täälläpäin ei ra-koivun istutustaimet säily, kun jänikset, rusakot ja hirvet syö ne heti alkuunsa metsämailla.
Paljaan maan arvoja voi myös teoreettisesti laskea eri korkokannoilla (= oma tuottovaatimus). NNA-laskenta antaa siihen riittävän tarkan arvion. Tarjous sitten korkovaatimuksen antaman laskelman paljaan maan arvon mukaan.
<p>Kyllä on työlästä monella pörssisähköön siirtyneellä, kun pitää vahdata niitä halvimpia aikoja jo saunanlämmityksessäkin. Vierestä olen kuunnellut erään tutun tuskailua; milloin pitää saunoa ja pestä pyykkiä yöllä , milloin onnistuu päivälläkin. Turhaa stressiä lisää vain. Muutama sentti sinne tai tänne ei ainakaan omaa ”pörssiä” kaada eikä nosta . Siksi valitsin määräaikasen sopimuksen syksyllä. </p>
<p>Ihan tarpeeksi monta jk-metsää on tullut vastaan. Sekä omassa metsässä että vieraiden metsissä. Viimeksi piti avohakata 3. khl:n metsä aukoksi, kun ”tuleva” kuusikko olikin lahon ja kirjanpainajan saastuttama. Se on suurin ongelma jk-kuusikoissa, tuulituhojen lisäksi, (tutkimusten ja käytännön kokemuksen mukaan ) joista yritetään tehdä jatkuvan kasvatuksen mallilla kasvatusmetsiä. </p><p>Perkoltakin loppuu näemmä asiapohjainen tieto, niin pitää siirtyä henk.koht. naljailuun vähän väliä. </p>
Jk-harsinnassa tarvitaan paljon puiden valintaa ja jäävän puuston varomista. Lisäksi kertymä on suht. pieni. Siksi korjuukulut on tavallista suuremmat ja kantohinta pienempi kuin muuten olisi. 2-harvennuksen hinnoilla ne yleensä tehdään. Normi yläharvennuksella puiden keskikoko on suurempi, siitä syystä -ja edellisten syiden vuoksi myös – yläharvennuksella on korjuukulu pienempi ja yksikköhinta sen mukainen.
Määräaikaisen sopimuksen etu on juuri huolettomuus hinnan vaihteluiden vahtaamisesta. En silti mennyt saunaan perjantaina.
Ei todellakaan ole sama yksikköhinta puulle pystykaupoissa harvennushakkuulla ja avohakkuulla. Jo yläharvennuksella ja jk-harsinnassa on eroa samantasoisilla leimikoilla hinnoissa. Oman kokemuksen mukaan se ero oli 5 € motilta. Avohakkuulle ja ensiharvennukselle varsinkin hintaero on huomattava. Jk:ssa käytetään tavallisesti suunnilleen 2.harvennuksen hintoja.
Myyjä voi ”päättää” hinnan tietyissä rajoissa. Tai olla sitten myymättä.