Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
<p>Yleensä aukko tehdään päätehakkuukelpoiseen metsään. Niistä olen jo esimerkkejä vertailuineen laittanut palstallekin. N. 3000 €/ha voi helposti jäädä aukon teosta (vähennysten jälkeen) enemmän sijoitettavaksi tai näppiin kuin jk-metsän harsinnasta. Siitä voi Perkokin laskea prolongaamalla miten paljon pitää jk-metsästä tulla tuloja seuraavalla hakkuukerralla ja jatkossa. </p>
Jk:n kenttäkokeissa (Metla) taimet kasvoi keskimäärin 43 vuotta 1,3 m pituuteen.
Vaikealta vaikuttaa poikien tunnustaa, miten paljon vaikuttaa tulokseen päätehakkuun parempi saanto/ha ja parempi yksikköhinta/m3. Itsestään selvä asia, että vaikuttaa paljon jatkossa lopputulokseen, jos/kun jo lähtötilanteessa jk häviää tuhansia€:ja/ha.
Energian yksikkö on kWh.
Paljonko oli pörssisähkön keskihinta v. 2023 ? Minullakin esim. oli lokakuun loppuun asti vanha 2 v. määräaikainen sopimus jossa oli hinnat n. 4,6/5,6 snt /kWh. Loppuvuosi uudella sopimuksella vähän kalliimpi. Kesähinnat saa olla kuinka matalat tahansa, kun kesällä oma tuotantolaitos tuottaa suuren osan sähköstä. Talvipakkasten aikaiset hinnat ratkaisee, kun kulutus on suuri.
Reservuaarit ei ole yhdessäkään saaneet aikaan kuin korkeintaan yksittäisiä asiallisia kommentteja (Lauri lähinnä) palstalle , luulis hävettävän.
Numppi selvästi yrittää vakuuttaa itsensä ja samalla muutkin siitä, että on tehnyt oikean valinnan liittyessään pörssisähkösopimukseen joka on nyt osoittautunut vääräksi valinnaksi verrattuna niihin jotka on aikoinaan tehneet määräaikaisen sopimuksen sopuhinnoilla.
<p>Yhden vrk:n keskihinta on 110 snt/kWh. Silloin tarvitaan 16 vrk jolloin keskihinta olisi 0 snt/kWh jotta kokonaiskeskihinta olisi alle 7 snt/kWh. Koska on useita muitakin päiviä jolloin keskihinta on n.10-20 snt/kWh, niin tarvittaisiin paljon enemmän vuorokausia 0 snt:n keskihinnalla siihen alle 7 snt:n hintaan pääsemiseksi. Ei siihen riitä se n. 480 h/vuosi negatiivisella hinnalla. Määräaikainen sopimus kohtuullisella hinnalla toimii nyt parhaiten. </p>
Hyviä tuloksia ei tule koska jk-menetelmä kuuluu marginaaliin ja siellä pysyy. Korkeintaan turvemailla yleistyy, kun ojan kaivua ei sallita. Saksassa, jossa paremmilla kohteilla kuin Suomessa on mahdollista jatkuvakasvatus ,on onnistunut 40%:lla kohteista. Siellä jk:a on harrastettu jo yli 100 vuotta.
Nimim. Numppi kertoo, että täällä vertaillaan erilaisia sopimuksia mutta ei sitten usko kun kerrotaan todellisia hintoja. Mulla on yösähkö (kuten kerroin jo aiemmin) alle 7 snt/kWh. 2 v:n sopimus tehty syksyllä. Talvellahan kulutus on suurinta ja pörssisähkön hinta korkealla. Kesällä aurinkopaneelien myyntisähkön takia sähkölaskut on nollaluokkaa.
<p>Kummallinen fiksaatio Perkolla, että taimikon kasvatus kestäisi yli sukupolvien. Itsekin olen ollut istuttamassa kuusikkoa joka on jo 2 kertaa harvennettu, seuraava toimenpide on aukkohakkuu. Jalostus-ja maanmuokkauslisät on ilm. ihan uutta jk:n puolestapuhujille. </p>