Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
<p>Pellervon tutkielmasta : Vertailututkimuksissa suurimmassa osassa oli eri-ikäiskasvatus osoittautunut yleensä heikompituottoiseksi tasaikäisen kanssa (erot 4-30% ja 35-45 %). Vain Tahvonen ja Pukkala oli saanut eri-ikäisen paremmaksi. Ja Tahvonen kertoi syynkin ; puutavaralajien eri hintoja ja korjuukustannuksia ei oltu otettu huomioon. Pukkala, jk-firman osaomistajana, oli saanut eri-ikäisen tuottavammaksi lähes joka tapauksessa. </p>
<p>Tärkein anti olikin tutkimuksessa siinä, että mykorritsat palaa pääosin säästöpuuryhmistä. Ei ne itsestään noin vaan ilmaannu aukolle. </p>
<p>Perkoa ei kiinnosta mitkään tuotot tasaikäisen metsän kasvatuksessa, vain menot. Esittää luultavasti tahallaan niin tyhmää, jotta ei tarvitse miettiä mitään missä jk osoittautuu huonommaksi menetelmäksi . </p><p>Joulukuusen myynnillä kuittaantuu hyvin esim. mahdolliset ylimääräiset th-kulut. Olen sitä itsekin harrastanut. </p><p> </p>
<p>Erään tutkimuksen mukaan mykoritsasienet palaavat avohakatulle alueelle säästöpuuryhmistä samaa tahtia taimikon varttumisen kanssa. </p><p>Oma merkityksensä on myös maan pinnallisella lahopuulla ötököiden säilymisen alustana. Ennen ei runkolahopuuta juuri ollut metsissä, kun ne kerättiin polttopuuksi ennen lahoamista. Nykyään on toisin.</p>
<p>Hintatilaston mukaan päätehakkuun ja 2.harvennuksen hintaero on n. 2-11 € motilta. Keskiarvona n. 6,5 €. </p><p>Perko tinkaa vain ”oman laskuoppinsa” mukaisia lopputuloksia sokeudessaan. Uudistuskulut vs. ensimmäisen harvennuksen tulot on vain pieni osatotuus koko asiasta. Vastaappa siihen miten ns. puhtaaltapöydältä aloitetaan jk-metsän kasvatus ilman uudistamista ?</p>
<p>Vihreiden puheenjohtaja ympäristövaliokuntineen teki tutustumismatkan Intiaan 8 henkilön voimin. Bisnesluokan lento ja asuminen 5 tähden hotelleissa kustansi veronmaksajille n. 60800 €. Matka tuotti hiilipäästöjä yhtäpaljon kuin yli 10 000 km ajo bensa-autolla (IL). Esimerkkinä pitäisi varsinkin vihreiden olla hiilipäästöjen vähentämisessä eikä lisäämisessä.</p><p>Hiiltä on muuten poltettu viime vuonna enemmän kuin koskaan. Intia ja Kiina suhteellisesti eniten. </p>
<p>Voihan se hintaero olla joskus suurempikin. Omasta kokemuksesta tiedän että 2 vastaavan kuvion hintaero oli 5 € motilta ylispuuhakkuun ja jk:n hakkuun välillä. </p>
<p>Pukkalan 200 m3/ha oli aikoinaan 500 m3/ha lähtöpuuston metsään tehdyltä jk-hakkuulta. Jk:n uudistuminen vaatii pienen PPA:n. Jk:n ukot elää harhassa. </p>
<p><p><p>Perko itse ymmärtää tahallaan väärin. Kerroin että yleensä valintatilanteessa on uudistettava metsä tai harvennusmetsä. Sinun mielestä pelkkä puhdas maa olisi yleisin. Niinhän ei ole. Kannattavuusvertailu tehdään vähintään kahden eri menetelmän välillä ja siihen sopii hyvin laskea tuloja ja menoja ja lopputuloksen muodostumista jatkossa. </p><p>Taimikonhoitoa ei voi välttää jk:ssakaan; siitä se pieni ero th-kuluissa. Mites kasvatat puuttomaan aukkoon jk-metsän ilman viljelyä tai luontaista uudistamista ? Ihan keksitty esimerkki alkaa paljaalta maalta seuraavan puusukupolven kasvatusta ilman uudistamista. </p></p><p>Vertailla ei saisi koska se osoittaa jk:n huuhaamenetelmäksi useimmissa tapauksissa. </p></p>
<p><p>Useimmiten ”aloitetaan” päätehakkuuikäisestä tai harvennusikäisestä puustosta. Harvoin paljaalta maalta. Ja paljaan maan jk onnistuu vielä huonommin kuin missään muualla. Siellä tarvitaan viljely tai luontainen uudistaminen kuten esim. pellon metsityksissä.</p><p>Kannattavuusvertailua pitää tehdä kunkin tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan eikä heitellä vain lukuja täysin teoreettiselta pohjalta. Kuten on tullut monen monta kertaa kerrottua, niin aloitustilanteessa pitää verrata aina toteutuneita tuloja ja -menoja . </p><p>Uudistamisvaiheessa on yleensä hintaeroa yksikköhinnoissa erilaisten korjuukustannusten ja suuremman kertymän takia useita tuhansia euroja/ha jk:n harsinnan ja tasaikäisen mh:n välillä. Uudistuskustannus on nettona istutuksessa n. 900 €/ha , kylvössä n. 600 €/ha, ei 2000 -4000 €. Korjuussa päätehakkuun etu kuutiohinnassa on 4-6 €/motti. Kertymä yleensä n. 80 mottia/ha suurempi. Esim. 300 m3/ha tilavuuden metsässä hintaeroa syntyy n. 3900 €/ha. Siitä pois uudistamiskulut n. 900 € ja vähän suuremmat th-kulut n.300 €. Sijoitettavaa jää 2700 €/ha. 5%:n korolla se tekee n. 5600 €/ha 15 vuoden aikana. Merkitsee sitä että vastaavana aikana jk-metsän (jos sen harrastaminen olisi ko kohteessa mahdollista) olisi kasvettava uutta hakattavaa n. 130 m3/ha . Keskikasvu siis lähes 9 mottia/ha/v jotta olisi suunnilleen tasapeli siinä vaiheessa. Kun jk-metsän keskikasvu on tutkitusti n.20 % vähemmän kuin vastaavan kasvupaikan tasaikäisen metsän keskikasvu kiertoaikana, niin maapohjan pitää olla hyvä ja kaikkien muiden tekijöiden (mm. puuston kunto , tilajärjestys ja kokoerot) oltava kunnossa jotta kannattaisi jk:a harkita. Jatkossa kun tasaikäisen tukkipuun kasvu pääsee vauhtiin jk jää kauas taakse kannattavuuden kannalta katsottuna. </p></p>