Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
<p>Eipä ollut. Sinun kommenteissa sen sijaan on aina 100 % bullshittiä.</p>
<p>Luontopaneelin puheissa on ollut, että 70 % metsätyypeistä on uhanalaisia.</p><p>Niihin kuuluu esim. kuivahkon kankaan metsät . Niiden uhanalaisuus johtuu siitä, että metsätyypit muuttuu koko ajan kuten asiaan kuuluukin. Usein esim. metsän hoitamattomuuden takia. Rehevöitymisen takia kuivahkoista kankaista tulee tuoreita kankaita. Paremman maanmuokkauksen ja hyvän taimiaineksen vuoksi keskikasvu nousee ja kuvio luetaankin kuuluvaksi tuoreeseen kankaaseen myös sen perusteella. </p>
Hakkuutin viimeksi aukon 20 vuotta etuajassa puuston terveydentilan heikkenemisen takia. Lahotyviä ja kirjanpainajatuhoja oli tavallista enemmän.
Esim. kasvatustavan valintaan voi liittyä korkolaskelmien tekeminen. Käytännön toimiin korko voi vaikuttaa juuri arvokasvun muuttumisen vuoksi. Mutta useimmilla mo:lla on (kuten jo mainittiin) perusteena jokin käytännön opettama tapa hakkuutavan ja – ajankohdan valinnassa.
Luontopaneelin ulostulon mukaan on edelleen olemassa luontotyyppien ennallistamistarve 70 % metsistä. Sehän ei pidä yhtä todellisuuden kanssa. Vai onko joku erimieltä ?
<p>Reilusti alle normiPPA:n harvennus vanhaan metsään vähentää männiköissä kokonaiskasvua paljon. Vanhoissa kuusikoissa ei niin paljon. Mutta kuusikoissa tulee vastaan helposti muut ongelmat. </p><p>Yhden vanhan kuusikon olen harventanut aikoinaan ja siinä jäljellejääneet puut kyllä innostui kasvamaan lisää ilman lannoitustakin (hakkuutähteistä tuli lannoitusta). Kannattavuuden puolesta kyllä yleensä kannattaa parhaiten päätehakkuu, kun metsällä on ikää n. 80-90 v. Mutta joskus voi olla tarvetta jatkaa kiertoaikaa muista syistäkin kuin kannattavuuden parantamiseksi. </p>
<p>Vai muka kakkarat näyttää Perkolle jk:n tuottavan paremmin. Minä olen laskenut monella eri korkokannalla oikeita lukemia näyttäviä vertailuja oikeista kohteista ja saanut tasaikäisen mallin paremmaksi. Sulla on vain arveluja ja väittämiä. </p>
<p>Jossain tapauksessa vertailu sijoitustuottojen avulla voi olla hyvinkin perusteltua. Mutta yksinkertaisin ja selkein tapa on valita käytetty korkokanta (joka voi tapahtua sijoitustuotto%:n avulla) ja laskea vertailussa molempien kasvatustapojen reaaliaikaista tuottoa vierekkäin. </p><p>Olen aiemmin tässä ketjussa kertonut muutaman kerran kuinka se tapahtuu. </p><p>Jos on jo unohtunut, niin kerrataan vähän : Lasketaan ko kohteen tulo sekä päätehakkuussa että jk:n harsinnalla, Otetaan huomioon kantorahatulojen erotus eli tasaikäisen parempi yksikköhinta (korjuun takia) ja suurempi kertymä/ha. Vähennetään tuloista menot; uudistuskulut ja th-kulut seuraavaksi. Erotukselle lasketaan korkokannan mukainen tuotto seuraavaan harvennukseen (ja/tai harsintaan) mennessä. Laskemista jatketaan edelleen samalla tapaa kiertoajan loppuun. Lopputulos vastaa suhteellisesti sitä, että olisi laskettu NNA ko kohteen kiertoajalle. </p>
<p>Ulkomaat = Ruotsin ja Suomen ulkopuoliset maat (tässä yhteydessä). </p>
<p>Eipä ole pöhkömpää tapaa laskea kuin jk-firmojen mannekiineilla ; sotkea vuosikymmenten takaisten tapahtumien menoja ja tuloja nykyaikaan. Uudistushakkuutulot kuuluu muka menneen kiertoajan tuloihin. Sille nauraa jo naapurin harakatkin . Eihän sitä jk:a saa muuten osoitettua paremmaksi kannattavuudeltaan ; sotketaan siis normaalit laskentatavat kokonaan omilla mukaoikeilla tiedoilla. Se on jk -firmojen ja niiden peesareiden tyyli.</p>
<p>Se voi olla totta, että metsäverkon ms:t on yltiöpositiivisia puun määrien suhteen ja ainakin hakkuusuositukset on niissä tapissaan. </p>