Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kautta aikain huonoin presidentti oli Tarja.
Jäätyvä vesi laajenee talvella soluväleissä eikä vettä ole puun soluissa kuten kesäaikana. Siksi puut ei halkea talvella kuin harvoin.
Tuskimpa tulee enää samanlasta erreystä kuin tuli edellisen sosdem naispresidentin valinnassa. Yhdessä oli jo liikaa sitä lajia.
<p>Suorittava on metsänsä aikoinaan myynyt joten puhuu nyt mitä milloinkin sylki suuhun tuopi. </p><p>MH:n tuet on mitä parhain sijoitus valtiolta silloin kun on kyse taimikonhoitotuista.</p>
Harvempi tänne haluaa superinflaatiota. Sitähän se palkkojen nosto ja samalla kaiken muun kallistuminen merkitsisi.
MO:t on keskimäärin yliverotettuja. Suurin osa kuuluu pienituloisiin mutta verot menee maksuun ylemmän tuloluokan %:n mukaan.
Aiheeseen : Pörssisähkön 7 vrk:n keskihinta on nyt 13,15 snt/kWh. Ja jatkossa on tulossa pakkasta ja tyyntä säätä joten hinta ei ainakaan laske. Tod. näk. sähkön hinta pysyy korkealla lähes koko talven. Määräaikainen soppari on paras tänäkin talvena , jos on tehty asialliseen hintaan. Ei tarvi vahdata sähkön hinnan vaihteluitakaan, kun on tiedossa etukäteen mitä maksaa.
Puun tiheys on esim. männyllä suurin 1,6 mm lustopaksuudella. Lapin tiheä -lustoiset ja hitaimmin kasvavat puut ei ole lujuudeltaan parasta mahdollista.
Lujuuteen vaikuttaa myös esim. oksakiehkuroiden oksien määrä ja oksien paksuus. Paras laatu männyllä lujuuden suhteen löytyy Pohjois-Karjalan ja Kainuun männiköistä.
Kantohinnat edelleen hintakuopassa, kun mukaan lasketaan inflaation vaikutus ja korkea vero%. Yhteisövero% on 20 . Se olisi sopivampi vero% myös puun myynnissä eikä 30 /34 % jota ilman metsävähennystä myyvät joutuu maksamaan. Aivan liian yläkanttiin verotettua maksaa joka 3. puu valtiolle.
Mitä merkitystä on tulotasolla siihen mikä sähkösopimus on halvin ?
Vanha metsälaki ei ota huomioon nykyistä metsien terveyden tilaa. Kirjanpainaja- ja tyvilaho ovat lisääntyneet entisen lain voimassa olon ajoista. Yksittäisen metsäkuvion kokonaiskasvukaan ei parane kiertoaikaa pidentämällä, jos tuholaiset vie kasvusta suuren osan.
Ruotsin kruunuhintainen tukin tuontihinta Baltiasta on noussut 60 % entisestä, ennen Venäjän maiden poistumista markkinoilta olleesta. Suomen hintojen luulisi seurailevan samaa koska tuontipuun osuus on pienentynyt meilläkin.
Edelleen esim. parempilaatunen pohjoisen (keskisen Suomen pohj. osan ja Pohjois-Karjalan ) mäntytukki ei saa ansaitsemaansa arvonnousua edes tyvitukkien osalta. Sen kantohinta on n. 10% alle eteläisen Suomen vastaavia puita. Viron ja muiden Baltianmaiden tukin laatu on jäljessä pohjoisen laatumäntyjen laadusta. Silti hinnat on korkeammat.
Puun keskihinnat on saatu edellisen viikon myytyjen leimikoiden puiden keskihinnoista puumäärillä painotettuna erikseen päätehakkuulla ja harvennuksilla. N. 80 % kaikista kaupoista on mukana siinä.