Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
<p>Valtio ja metsäyhtiöt hyötyy metsälannoituksesta myös. Lannoituskulut pitäisi jakaa 3:een yhtäsuureen osaan. </p>
<p>Runkohinnoittelun käyttäminen vaatii ostohenkilöltä leimikolla käynnin. Ja oikeaan osuva puustotunnusten arviointi kokemusta jota ei tod.näk. ole eikä tule ilman käyntejä useilla kohteilla.</p><p>Välivähennykset on melko harvinaisia havupuuleimikoissa. Lumpit , jos niitä on, voidaan puida erilleen koko runkohintakaupasta. Ei ole ongelma jos ei haluta tehdä siitä ongelmaa.</p>
<p>Indeksirahastojen ainakin pitäisi olla lähes kuluttomia. Olen omistanut 8 vuotta paria rahastoa (muualla kuin Op:ssa)jotka jakavat joka vuosi 6-10 % tuotosta (arvosta laskettuna) omistajille. Se on ollut paljon parempi sijoitus kuin voisi joku koukkupolvi luulla. </p>
<p>Osakkeiden säilytyspaikka kannattaa valita tarkkaan. Op peri lappujen ja rahastojen myynnin yhteydessä ”kuluja” yli 4% edestä myynnin arvosta. Kuulemma ”tietokoneen tekemiä” välistävetoja ; manuaalisesti ei voi vaikuttaa. Suurin menoerä oli erään rahaston (ei kuluja normaalisti) myynnistä peritty yli 85 € . Muilla toimijoilla ei tietääkseni ole vastaavia rahastusautomaatteja käytössä. </p>
Uutisten mukaan sähkön hinta voi nousta talvella kuten viime talvenakin nousi.
MG tarjosi ilman mitään kysymisiä harvennushakkuuta runkohintana. Sai ostomies harjoitella siinä hinnoittelua.
Tyvilahon yleistyminen johtuu suurelta osin puunkorjuutapojen muutoksista. Alunperin lähtösin merenrannan läheisyydessä tapahtuneista hakkuista sulan maan aikaan. Kirjanpainajatuhot lisääntyneet ilmastonmuutoksen ja ihmisten yhteisvaikutuksesta. Karun maan kuusikoissa yleisimpinä esiintyy ötökkätuhojakin luontaisesti, lisäksi tietysti kuusikoiden lisääminen ja mm. puustoisten turvemaiden ennallistaminen ovat lisänneet niitä. Avohakkuu ja ainakin osittainen puulajin vaihto on ainut toimiva keino lahokuusikon ja kirjanpainajakuusikon uudistamiseksi.
Miten hyvin sillä kerran sijoitussuosituksen saaneella Lehdolla nykyään pyyhkii ? Kannattiko sijoitus ?
Kirjanpainajatuhojen takia vaarassa 6000 ha kuusikoita Jyväskylän kaupungin metsissä. Siitä näkee miten hankala on sovittaa yhteen kuusikoiden suosiminen ilman avohakkuuta ja uudistamista sekapuustoiksi.
<p>Kaikkien mo:en metsissä ei ole puuston laatuvikoja kuten esim. Visakallon metsissä. Siksi tyvitukkien laadun pitäisi vaikuttaa kantohintoihin. Laatuviathan voidaan selvittää nykytekniikalla. Laatuvioista kärsiville sitten korvaus kantohinnan laskusta hirvivahinkovaroista.</p>