Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
<p><p>Niinhän se on. Ei männyn kasvatusmailla yleensä tarvitse ennakkoraivausta, jos taimikonhoidot on tehty oikeaan aikaan.</p></p><p>Tutkimukset tavallista tiheyttä harvemman kasvatusasennon taimikoista on tutkijoilta tekemättä koska ei ole nähty tarpeelliseksi katsoa asioita riittävästi mo:n näkökulmasta.</p>
<p>Tilanne kannattavuuslaskelmien osaltakin on vähän muuttunut, kun sullikokoisista puista saa nykyään ihan kelvollista hintaa ja e-puu on tullut lisäksi yhdeksi puutavaralajiksi.</p><p>AJ:n kommenttiin ; Aukon myyntitulon vähennettynä uudistamismenoilla tulee olla parempi tai sama kuin poimintahakkuun tuoton + jäävien puiden arvokasvun jatkossa (korkovaikutukset mukaan lukien). Ja useimmiten se onkin parempi koska ero kantohinnassa ja hakkuukertymän määrä vaikuttaa vertailuun paljon. </p>
<p>Ylitiheys ei auta taimikon suojaamisessa muuten kuin poikkeustapauksissa. Lisäksi se hidastaa taimien kasvua karkuun hirviltä. Jos hirvet on tottuneet käymään jossain taimikossa syömässä, niin ne käy siellä vuodesta toiseen niin kauan kuin sopivaa ruokaa ja suojaa riittää. </p><p>Havupuutaimikoissa sopiva tiheys on 1300-1500 kpl/ha th:n jälkeen. Nopeutuva järeytyminen korvaa kuitupuukokoisen puun vähenemisen. </p>
<p>Muokkaamattomaan maahan istutus voi jossain vähentää heinittymistä suhteessa muokattuun. Mutta oikein tehty laikkumätästys sille sopiville paikoille antaa ylivoimaisen kasvuedun istutustaimille. Yleensä muokkaamattomuus sopii turvemaille(rahkaturve) ja karuille kangasmaille ; useimmiten luontaisen uudistamisen aloille.</p>
That kind of pumps are too expensive at forests. At garden they may be useful. No thanks for forests.
Hoitamattoman metsän tulos putoaa keskimäärin n. 30 % hoidettuun verrattuna.
Mitä merkitystä on , kun kerrotaan että jossain kuusikossa on niin ja niin paljon puuta vaikka ei ole tehty harvennuksia, kun ei kerrota miten kauan se kuusikko on kasvanut ko. mottimäärään. Itseharvennuksessa saattaa olla menetetty siihen mennessä vaikka kuinka paljon käyttöpuuta.
1 € motille lisätuloa ei vastaa aiheutuvia lisämenoja , ja sekin on epämääräinen lupaus koska hinnoittelu on aina leimikkokohtaista.
Sertisäännöt muuttuu n. 5 vuoden välein mutta mo kustantaa aina syntyvät lisäkulut. Siksikään ei kannata liittyä FSC:iin.
Suuri osa Elisan sähköposteista oli toimimattomia , kun kaapelia oli sorkittu. Miten sattuikin juuri samaan aikaan kun varakaapeliin koskettiin.
No ei se th ihan sinun ideasi ole ollut, kun jo kymmeniä vuosia on ollut yleisessä tiedossa miten se vaikuttaa tulevaan metsään.
Th voidaan tehdä kuten n.20 vuotta sitten oli suosituksena myös jättämällä e-harvennukseen sopiva metsä tavallista tiheämmäksi. Tämä siis jos nykyinen e-puun hinta oletetaan säilyvän.