Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
Niin, olen täällä aika monta kertaa kertonut taustani ja ollut mukana yhteisessä tapaamisessakin, sekä vastannut esitettyihin kysymyksiin tarvittaessa jopa selkokielellä.
Vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti voisi Väkitukolta kuin Nikoltakin odottaa jotain pientä vastaantuloa.Nikolle ei näyttänyt selkokielinen vastaukseni oikein kelpaavan.
Katsotaanpa, kelpaako se paremmin alkuperäiselle kysyjälle.Myös suojelualueilla voi olla omat haitalliset ympäristövaikutuksensa.
Aikaisemmin olikin jo puhetta kirjanpainajien leviämisestä viereisiin talousmetsiin.
Lähistöllä oleva natura- tai muu suojelualue saattaa aiheuttaa rajoituksia maankäytölle ja elinkeinoille.
Tämä ei ole länsimaisen oikeusperiaatteen mukaista, koska mahdollisen korvaus on suoritettu vain itse suojelualueesta. Ympäröivien alueiden omistajille saattaa tulla tulonmenetyksiä ja kuluja joita kukaan ei korvaa.En hyväksy sitä, että Väkitukko nimittää suomalaisesta arkitodellisuudesta kertomista nälvimiseksi ja ivaamiseksi.
Kaikilla hallinnonaloilla tapahtuu ylilyöntejä ja väärinkäytöksiä, eikä ympäristöhallinto tee tässä poikkeusta.
Kyllä minäkin olen asioinut Ympäristöministeriön kanssa, ja saanut sieltä aivan asiallista palvelua.
Yli 300 virkamiehen joukosta suurin osa on aivan päteviä ja sopivia.
Eniten kritiikkini koskeekin luonnonsuojelun varjolla tehtävää vallankäyttöä, jolla ei ole luonnonsuojelun kanssa mitään tekemistä.
Se on juuri se vaarallinen tie, mihin Suomi on ajautunut jo vaarallisen pitkälle.
Kysymys on syvälle vallan rakenteisiin kehittyneestä korruptiosta.Kerron nyt Väkitukolle selkokielellä ko. alueen suojelun syyn:
Alueen ulkopuolella sijaitsevan asumuksen lähistölle rakentamisen estäminen.
Vastaavia tapauksia Suomessa on tuhansia.
Seitsenästä eri suojeluohjelmasta löytyy lähes aina tarvittava suojeluperuste.Suomessa on tällä hetkellä seitsemän eri suojeluohjelman perusteella muodostettuja, erityyppisiä suojelualueita yhteensä yli 20.000 kpl. Kyllä siinä joukossa muutamia lepikoitakin mahtuu olemaan!
Kuopion lääninhallitus näki jo yli 40-vuotta sitten, mitä oli tulossa:
Erilaisten komiteoiden ja työryhmien jälkeen Sorsan hallitus päätti esittää vuonna 1973 laajan ympäristöhallinnon perustamista, jota kuitenkin vastustettiin monilla tahoilla. Rajuimmin asiaa vastaan oli Kuopion lääninhallitus, jonka mielipide kiteytyi lausunnon viimeiseen virkkeeseen:
”Varjele meitä sodalta, rutolta ja ympäristöministeriöltä”.
Lähde: Wikipedia
Eipä näytä huoltosuhteen kehitys kovin valoisalta jatkossakaan.
Ikärakenteen muutos näkyy väestöllisessä huoltosuhteessa: kun vuonna 2010 oli 61 huollettavaa eli alle 18-vuotiasta tai yli 64-vuotiasta sataa työikäistä kohden, niin vuoteen 2020 mennessä huollettavien määrä on noussut 75:een ja vuoteen 2030 mennessä jo 83:een.
Työttömät eivät ole näissä luvuissa mukana.
Kun he lasketaan mukaan, luvut rumentuvat entisestään.Aukusti ehtikin jo vastaamaan puolestani Väkitukon kysymykseen hieman samantyyppisen tapauksen kautta.
Ympäristöministeriö aloitti toimintansa vuonna 1983, mutta jostain syystä sen alkuvaiheen toimista ei juuri virallisessa historinkirjoituksessa mainita.
Sen jälkeen tulivatkin puolestaan valkoselkätikat, liito-oravat ja
kaiken kruunaava Natura-kausi.Minua puolestani kiinnostta, miksi Väkitukko on itse niin kiinnostunut juuri ko. lepikosta?
Vastaavia suojelualueita kun löytyy ympäri Suomen.