Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
Suomi tuo 2/3 käyttämästään energiasta ulkoa, käyttäen tähän 7-8 miljardia euroa vuodessa, eli saman summan kuin Suomi ottaa lisävelkaa vuosittain.
Jäisihän siinä nuo pystykarsintahommat vähän vähemmälle.
Taitavat lisäksi pysyä aika hyvin pystyssä kovemmallakin tuulella.
Kannatan lämpimästi tätä palmuprojektia!Yksi nyrkkisääntö etenkin kuusikoissa pätee aika hyvin.
Kuusen juuret ovat saman levyiset kuin oksatkin.
Jos tiheä kuusikko harvennetaan voimakkaasti, ovat juuret liian kapeat pitämään puuta pystyssä kovassa tuulessa.
Tuuli tarttuu pystyyn jätettyihin puihin, eikä tuulen voima jakaannu enää niin monien runkojen kesken.
Juuret kasvavat kyllä yllättävän nopeasti lisää leveyttä harvennuksen jälkeen.
Juuri tämän, ja lisääntyneen valon takia puut kasvavat harvennuksen jälkeen paremmin.Vielä tästä nykyajan kaksinaismoralismista sen verran jatkaisin, että vaatimukset työn suorittajaa ja työnantajaa kohtaan ovat lisääntyneet lähes kaikilla aloilla. Otetaampa esimerkkejä:
Nuorella jäätelönmyyjällä pitää olla suoritettuna ja maksettuna hygieniapassi, golf-pallon keräyskoneen kuljettajalla traktorikortti, rakennuksen kesätyöntekijällä veronumerolla varustettu tunnistekortti, kesäjuhlien vapaaehtoisella järjestysmiehellä järjestyksenvalvojakortti, oluen myyjällä anniskelupassi, jne, jne.
Mutta, kun alatkin laskuttamaan ihmisiä neuvoista, miten metsiä ”hoidetaan”, kukaan ei kysy kortteja, eikä vaadi sinulta yhtään mitään.Tällaiset laajat oikeusjutut ovat aina lakimiesten unelmia.
Aikaa menee helposti kymmenenkin vuotta, ja laskut kasvavat suuriksi.
Mikä kaikkein parasta, kävin miten päin hyvänsä, aina joku ne laskut maksaa.
Tulee paljon rahaa, ja jokunen metsäpalstakin saattaa tupsahtaa maksuksi.Suomi ei ole ollut kovinkaan johdonmukainen uudistaessaan lainsäädäntöään. Voidaan puhua jopa kaksinaismoralismista.
Joitakin esimerkkejä:
Rahanpesulaki hankaloitti eniten tavallisen pankkiasiakkaan arkea.
Samaan aikaan sallittiin kovan luokan talousrikollisten perustaa ilman mitään valvontaa pikavippifirmoja ja yksityisiä parkkifirmoja.
Tavalliselta kännykkäliittymän ostajalta tarkistetaan hyvin tarkasti luotto- ym. tiedot, mutta samaan aikaan kovan luokan rikolliset voivat ostaa prepaid-liittymiä R-kioskeista aivan vapaasti.
Tavallisen nuoren ajokortin hankinaa on vaikeutettu ja kustannuksia nostettu pilviin, mutta samaan aikaan tuhansia autoilijoita on päivittäin liikenteessä katsastamattomilla autoilla ilman mitään ajokortteja ja vakuutuksia.
Samaan aikaan kun maaseutuelinkeinojen harjoittajat ja muut yrittäjät joutuvat hankkimaan yhä enemmän uusia lupia ja suorittamaan valvontamaksuja, tekemään omavalvontaa ja kouluttautumaan, metsissä voi tehdä vapaasti aivan mitä haluaa.Eipä vaivuta synkkyyteen pojat.
Kaikkeen yrittämiseen kuuluu riskinsä ja takapakkinsa.
Aika monta maailmanloppua on pitänyt minunkin aikana jo tulla, mutta täällä vielä ollaan.
Ensimmäiset muistikuvat ovat Berliinin muurin rakentamisesta,
sitten tuli Kuuban kriisi ja ydinsodan pelko, Kennedyiden ja Kingin ampumiset, Vietnamin sota, kommunistit, öljykriisi, Iranin ajatollat ja muut rättipäät.
Oli maaltapako, metsien piti kuolla happosateisiin ja muihin saasteisiin, tuli mäntypistiäiset, vihreät ja ympäristöministeriö, tikkametsät sekä naturat. Nyt ovat myyrät, kirjanpainajat ym. elukat, sekä taudit ja kirjanoppineet jatkuvat kasvattajat ja vielä ryssä ja Ukraina.
Puoliakaan en muistanut varmaan mainita, mutta mitäs näistä
Mennään eteenpäin vain!Kyllähän se jatkuvasti ihmetyttää, miten joidenkin mielestä metsän uudistamista pidetään jotenkin kalliina, mutta taas 10-20 vuoden kasvutappiota ei lasketa minkään arvoiseksi.
Samoin hakkuissa ollaan valmiita häviämään tuhansia euroja hehtaarilta mutta sehän ei ole mitään se.
Pitkään jatkunut korkea elintaso on Suomessa synnyttänyt kaikenlaisia hömppäoppeja metsäpuolellekin, mutta ne kestävät taas vain aikansa.
Kyllä kovat taloudelliset ajat laittavat ajatukset järjestykseen.
Suomi tervehtyi monessa mielessä 90-luvun laman ansiosta, ja niin käy nytkin.
Kun työttömyys lisääntyy, palkkojen ja eläkkeiden ostovoima heikkenee, nousee metsistä saatavat kestävät tulot taas arvoonsa.