Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
En ole sentään satoja motteja päässyt visaa kerralla myymään mutta kymmenissä moteissa kuitenkin.
Aloituksessa oli kysymys ilmakaapelista, mutta jatkuvasti lisääntyvät maakaapelit muodostavat kyllä maanomistajille samantapaisia harmeja.
Ojitukset, tienteot ja maanmuokkaukset ovat aina riskipeliä.
Jos kaapelin katkaisee, voi lasku olla todella kallis, riippuen tietysti siitä, mitä kaikkea kaapelin päässä pimeni.
Vakuutukset on syytä olla kunnossa siinä vaiheessa kun kauhan maahan survaisee.Kuten aikaisemmin totesin, lehtipuiden vedenkulutus kasvaa progressiivisesti puiden kasvaessa suuremmiksi.
Erityisen kuivina kesinä syntyy pystyyn kuivaneita koivikoita ja haavikoita, jos ne ovat kuivumiselle alttiissa maaperässä. Sama tietenkin pätee kuusiin ja jopa mäntyihinkin, vaikka mänty ainoana puulajina pystyy neulastensa avulla käyttämään ilman kosteutta hyväkseen.
Kokemusta on valitettavasti tullut tältäkin saralta.Kaapelin tarkkaa kulkureittiä en muista, mutta sen tiedän, että se kaapeli on yhä maastossa. Minkäänlaista tietoliikennettä siinä ei käsittääkseni ole ollut enää vuosiin, kertoi puolustusvoimien Lylyn viestivarikon johtajana työskennellyt Jussi Harola Turun Sanomille vajaat kymmenen vuotta sitten.
Eläkepäiviltä tavoitettu Harola muistelee, että kuuma linja olisi kulkenut maakaapelina.
Harola muistaa hyvin, että kuuma linja meni Suomessa poikki lähes heti valmistumisensa jälkeen kaivinkoneurakoitsijan toimesta. Asiasta Kari Suomalainen ehätti irvailemaan pilapiirroksessaan.
Kyllä se piuha on siellä maassa edelleenkin on.
Sitä en tiedä, onko enää käytössä.
Helsingistä reitti kohti Moskovaa kulkee Itä-Suomen kautta.Kaveri kertoi aikoinaan olleensa metsänkaivuhommissa Itä-Suomessa.
Yht’äkkiä työmaalle ilmestyi hyvin hätäisen oloisia miehiä.
Oli kaivurin kauha käynyt jo aika lähellä sen aikaista Moskovan ja Washingtonin väliistä kuumaa linjaa…Pienaukko onnistuu, jos siellä on ennen hakkuuta olemassa riittävästi taimia ja niiden pituus on yli metrin.
Muussa tapauksessa on odotettavissa vain heinää, vadelmaa ja pihlajaa, ja niitä hirviä.
Minulla on sattumalta kolme vuotta sitten hakattu 0,3 hehtaarin pienaukko.
Oli tarkoitus ottaa siitä kuvia, mutta sade pääsi yllättämään.
Hoidetusta hieskoivikosta ehdin kuvat ottamaan ennen sadetta.Näinhän se on, miten asiat ilmaistaan.
Esim. 4,20 euroa/kilo ei kuulosta kovinkaan ihmeelliseltä, mutta 4200,00 euroa / motti onkin jo rahaa.
Puutavara on tässä tapauksessa visakoivua.Kyllähän tuon tason investointi piristää paikkakuntaa kummasti jo sahan ja tehtaan rakennusvaiheessakin.
Jos itse laitoksille tulee 70-80 työpaikkaa, on kokonaisvaikutus yhteensä jo 300 työpaikkaa.
Tallaisia uutisia lama-Suomi tarvitsee.
Suomi ei enää elä suojelulla eikä kaulapantoja asentamalla.
Nyt on tosi kysymyksessä ja leikkimiset on loppu.Pienaukoista puhuttaessa minua kiinnostaa eniten se, kuinka monta 0,3 hehtaarin pienaukkoa voi tehdä esim. 10 hehtaarin alalle?
Samoin kuin se, mitkä ovat pienaukkojen väliin jätettävillä kaistaleilla puustolle asetettavat vaatimukset?
Tätä ilmeisesti selvitellään parhaillaan.
Mielestäni nämä ovat aivan ratkaisevan tärkeitä asioita.
Metsälakivalmistelua on tähän asti leimannut vapauden hurmos niin paljon, että vasta nyt ollaan heräämässä elämän realiteetteihin.