Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,091 - 2,100 (kaikkiaan 3,385)
  • Puun takaa

    Kyyjärvellä karhujahdin eilen aloittaneet metsästäjät saivat heti saaliin – ja järkyttyivät pahasti. Kaadetun karhun kaulasta löytyi seurantapanta, joka oli rikkonut ihon ja uponnut sisään lihaan.
    – Kaula oli karsean näköinen. Iho oli enää vain pikkusen kiinni kahta puolta korvia. Kaula märki, ja karhu haisi mädänneeltä 20 metrin päähän.
    Yksi metsästäjistä ja Viitasaaren kunnaneläinlääkäri tekivät ilmoituksen eläinsuojelurikoksesta. Pannoituksen takana on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL).

    Eiköhän nuo pantapelleilyt voisi lopettaa kokonaan niin karhuilta, susilta ja muiltakin elukoilta.
    Toimintakuntoiset pannat voisi ripustaa vaikkapa petotutkijoiden kaulaan. Jostakin on pakko säästää, niin aloitetaan tästä.

    Puun takaa

    Osaako Jesse vastata, miksi ympäristöministeriö vaatii näiltä pienpuhdistamoilta huomattavasti parempaa puhdistustehoa kuin kuntien ja kaupunkien jätevedenpuhdistamoilta?
    Esimerkiksi pääkaupunkiseudun jätevesiä käsittelevän Viikinmäen puhdistamon kauaksi merelle vedetty purkuputki on tarkkailuraporttien mukaan ylivoimaisesti Suomen suurin päästölähde.

    Puun takaa

    Voidaan siis olla Jessen kanssa täysin samaa mieltä.
    Harjavallassa todellakin kaikki on toisin.
    Ehdotan paikkakuntaa Unescon maailmanperintökohteeksi.

    Puun takaa

    ”Kuusmotti muuten vaati juuri tasa-arvoa kaupungin ja maaseudun välille. Eikö silloin maaseudunkin kuulu pistää jätöksensä puhdistamon kautta?”
    Lähettäjä: jees h-valta

    Tuo ”puhdistamon kautta” on hyvin kuvaava sanonta. Onneksi tavalliset suomalaiset eivät tiedä, kuinka paljon kuntien ja kaupunkien jätevedenpuhdistamoissa on toimintahäiriöitä.
    Paskavesi menee ajoittain lähes sellaisenaan läpi alapuoliseen vesistöön. Meidän tapauksessa pääkaupunkilaisten juotavaksi.
    Pääkaupunkilaisten jätevesi menee puolestaan merelle Helsingin edustalle.

    Puun takaa

    Vuosisatainen kaskitalous ja tervanpoltto olivat 1900-luvulle tultaessa saattaneet Suomen metsät monin paikoin surkeaan kuntoon. Kaskialueilla keski-ikäiset ja sitä vanhemmat metsät olivat viljelykierron jatkuvasti lyhentyessä käyneet vähiin ja kuusikot korvautuneet mänty- ja koivumetsillä. Ensisijaisesti mäntyä hyödyntänyt tervatalous puolestaan jätti jälkeensä huonokasvuisia alikasvosmäntyjä ja kuusettuneita, vajaatuottoisia kangasmaita. Puuntuotannollinen kestävyys ei toteutunut sahateollisuudenkaan ensi vuosikymmeninä. Määrämittahakkuut olivat vallitseva käytäntö. Kun hakkuissa vapautunut alikasvos ei enää päässyt kasvussaan vauhtiin, jäivät metsät metsätalouden näkökulmasta vajaatuottoisiksi. Metsäntutkimuksen ja -hoidon keskeisenä tavoitteena 1900-luvun alkupuolella olikin korvata määrämittahakkuut suunnitelmallisella ja puuntuotannollisesti kestävällä metsänhoidolla. Muutokset metsien hoidon käytännössä olivat hyvin hitaita ja ”puuntuotantoa vaarantavat” hakkuut jatkuivat etenkin yksityismetsissä 1950-luvulle asti.

    Puun takaa

    Jesse ei ole näköjään kovinkaan paljon tutustunut Suomen metsähistoriaan.
    Yhtiöiden määrämittahakkuiden ja muun harsinnan jäljeltä metsät olivat todella surkeassa kunnossa.
    Harjavallassa luonnollisesti tämäkin asia on ollut toisin…

    Puun takaa

    Kyllähän se on ollut niinpäin, että metsälait ovat enemmänkin suojanneet metsänomistajaa kuin holhonneet.
    Suomessa on jo kerran koettu vapaan metsänkäsittelyn aiheuttamat tuhot ja kovilla ponnistuksilla ne korjattu.
    Emme voi kuin toivoa, ettei sama mielettömyys pääse toistumaan.

    Puun takaa

    Mielestäni juuri aleneva puun hinta lisää rikollisuutta.
    Esim. Venäjällä ei ole aikaisemmin ollut puulla kantohintaa käytännössä lainkaan, mutta rikollisuutta on ollut sitäkin enemmän.
    Kun hinta on korkea, kaikki osapuolet ovat silloin tarkempia ja väärinkäytöksiin puututaan herkemmin.

    Puun takaa

    Talousrikolliset etsivät jatkuvasti yhteiskunnan heikkoja kohtia, mihin iskeä.
    Rakennusalalla oltiin jo niin syvällä rakenteissa, että asialle oli pakko tehdä jotakin.
    Valtion ja Helsingin kaupungin suurista julkisista rakennuskohteista paljastunut rikollinen toiminta katkaisi vihdoin kamelin selän.
    Rikolliset ovat hyvin taitavia kytkemään päättäjiä ja muita avainhenkilöitä taloudellisella hyödyllä toimintaansa, ettei paljastumisia kovinkaan herkästi tule.
    Vapaus on ajatuksena hieno, mutta valitettavasti se kätkee hyvin usein allensa sen toisen todellisuuden.
    Toivokaamme, ettei metsistämme tule seuraavaa rikollisen liiketoiminnan temmellyskenttää.

    Puun takaa

    On huvittavaa, miten jotkut hokemat uppoavat suureen yleisöön.
    Kun tarpeeksi monta kertaa on toistettu avohakkuiden turmiollisuutta, suomalaiset nyky-marjastajatkin kiertävät sellaiset alueet kaukaa, vaikka parhaat marjapaikat ovat juuri nuorissa taimikoissa tai niiden laidoilla sekä harvennetuissa nuorissa metsissä.
    Voidaan sanoa, että ilman metsänhakkuita ja tehokasta metsänhoitoa Suomessa ei marjoja paljoa olisikaan.
    Nythän niitä riittää toiselta puolelta maapalloakin tulleille poimijoille.

Esillä 10 vastausta, 2,091 - 2,100 (kaikkiaan 3,385)