Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
Kuusmottinen tuolla aikaisemmin tiedusteli metsojen esiintymiseen liittyen aluskasvillisuudesta maillani.
Mustikkaa oli kyllä ennen enemmän kuin nyt. Tilalle on tullut erittäin runsaasti nuorten männiköitten puolukkaa.
Mitä metsoihin tulee, niitä on nyt jopa enemmän kuin ennen, vaikka niiden asuinpaikat ovat kokeneet kaikki tehometsätalouden aiheuttamat harmakedonistiset ilmestyskirjan kauhut.
Totaalisen hävityksen ovat täydentäneet taivaalla lentävät helvetinkoneet mahojensa alla roikkuvine apulanta-arkkuineen.
En ymmärrä linnuista mitään. Olisiko metso mahdollisesti myös puolukan ystävä?Timpalle:
Vastailitkin osittain jo itse tekemiisi kysymyksiin.
Jalostetun siemenen käyttö kylvösiemenen seassa mahdollistaa hieman sakeamman männikön kasvatuksen ennen energiapuuharvennusta, sillä paremmat yksilöt voittavat pituuskasvukilpailun ja hitaammin kasvavat tekevät laadunparannusta alaoksistossa.
Kun lehtipuu ja kuuset pidetään taimikosta poissa, mahtuu mäntyjä vastaavasti enemmän. Kylvömänniköissä rungot ovat aina hieman ryhmittäin, joka osaltaan nostaa runkolukua. Ylimääräiset rungot toimivat myös ”hirvivakuutuksena” joten niitä ei kannata poistaa liian aikaisin. Energiapuuharvennuksessa ne otetaan kokorunkoina. Kemera-aikana homma on toiminut näin, mutta jatkossa tuen muuttuessa suoraan energialaitoksille maksettavaksi, pitää rungot kasvattaa harvemmassa ja järeämmäksi.
Koivulla ollaan myös käytetty samaa periaatetta.
Harvahko istutus hyvillä rauduksilla ja luonnonkoivut ovat tulleet allapäin perässä parantaen istutustaimien laatua.
Energiapuuharvennuksessa poistetaan sitten nämä ”apukoivut”.
Eihän puunkasvatuksessa mitään taikuutta ole.
Normaali järki riittää oikein hyvin.Suomessa ei mielestäni ole metsien monokulttuuriongelmaa.
Kuviokoko on yleensä pieni, johtuen maan muodoista ja maapohjan vaihteluista, vesistöistä sekä ns. perhemetsätaloudesta, jossa on vältetty kovin suurten hakkuiden tekoa kerralla.
Tuloksena on suorastaan ainutlaatuisen monipuolinen ja kaunis metsämosaikki, joka aukeaa katseltavaksi parhaiten ilmasta käsin.
En tiedä, mikä on valtakunnallisesti metsäkuvioiden keskikoko, mutta tuskin montaakaan hehtaaria.
Itselläni on parisataa metsäkuviota. Ne ovat kyllä yleensä yhden puulajin kuvioita, mutta vieressä on lähes aina tyystin erityyppistä metsää. Suurinkin kuvio on vain kuusi hehtaaria.
Metsän eläimiä on ainakin täälläpäin ollut riittävästi ötököistä suurpetoihin.
Metsojakin tahtoo olla joskus tiellä niin, ettei meinaa autolla ohi päästä.Harjavallassa on kaikki toisin…
Miksi minä kasvattaisin koivuja männyn maalla, kun minulla on koivuja varten maailman parhaita multamoreenimaapohjia, ja vieläpä sopivasti loivissa rinteissä!
En minä mielestäni mikään koivunkaan vähättelijä ole.
Jos olisin, niin miksi olen sitä laittanut kasvamaan monta kymmentä hehtaaria?Laitetaanpa kuusmottinen korvan taakse!
Yritän sitten myös osata laittaa ne kuvat tuonne kuvapalstalle.
Sen kanssa on vähän niin kuin viulunsoitonkin kanssa:
En tiedä osaanko, kun en ole koskaan kokeillut!Kyllä se varmasti AMMATTIMIEHEN tapauksessa juuri niin on kuin hän sanoo.
Me sekundasahaajat voimme kyllä kuunnella radiota työn ohessakin, kun ei tuota huippulaatua syntyisi kuitenkaan.Harvennuksen jälkeisiä alueita on nyt runsaasti.
5-10 vuoden sisällä harvennettavaksi tulevia on jokunen.
Otan tässä sateiden helpottaessa ja päivien kirkastuessa paremman kameran mukaan metsään.
Tuolla kännykällä kun ei tahdo saada oikein kunnollisia kuvia.