Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,221 - 2,230 (kaikkiaan 3,385)
  • Puun takaa

    Olen pystykarsinut kaikki kasvattamani koivikot, sillä virheettömillä tyvitukeilla on ollut hyvä hinta ja hyvät markkinat.
    Tavallinen koivutukki ja -kuitu on taasen ollut pitkään alamaissa, mutta jospa tilanne muuttuisi.
    Mitään takeitahan siitä ei kuitenkaan ole.
    Kuusikosta kuuselle olen istuttanut vain joitakin kannonnostoaleita.
    Aikaisemmin oli vanhoja harsinnan tuloksena väärälle maapohjalle syntyneitä kuusikoita, jotka uudistin kylvämällä männiköiksi.
    Sellaisia alueita on useampi kymmenen hehtaaria. Vanhimmat alueet ovat jo nyt kolmensadan motin pystykarsittuja tukkimetsiä.
    Meikäläinen on käytännössä nähnyt ja uudistanut niin paljon harsimalla pilattuja metsiä, että nämä nykyiset urbaaniharsijat laulan aina välittömästi suohon.
    En lainkaan arvosta näitä kirjoituspöytämetsänkasvattajia.

    Puun takaa

    Eri puulajien menekki ja hinta vaihtelevat jatkossakin.
    80-90-lukujen vaihteessa perustin parikymmentä hehtaaria koivikoita.
    Silloin koivu näytti kaikkein parhaimmalta tuloksen tekijältä.
    Tällä hetkellä se on huonoin, mutta päätehakkuiden ollessa reilun kymmenen vuoden päästä, saattaa tilanne olla taas toinen.
    Puuntuottajan pitää vain säilyttää rauhallisuutensa kaikissa tilanteissa ja pitää metsänsä tuottokunnossa.
    Metsänhoidon alasajossa olisi yhtä paljon järkeä kuin vuotavan katon korjaamatta jättämisessä.
    Uusi metsälaki suosii hoitamatta jättämistä, mutta uskon tilanteen korjautuvan melko pian.
    Henkilökohtaisesti en edes usko lain menevän läpi esitetyssä muodossa.

    Puun takaa

    Suomi on ulospäin näkyvässä venäläistymisessään jakauntunut kahteen osaan Päijänteen toimiessa yhtenä rajana.
    Huomiota on kiinnitetty venäläisten mökkikauppoihin, mutta niiden merkitys Suomelle on kuitenkin kaikkein vähäisin.
    Suurin vaikutus on yritysten ja suurten kiinteistökokonaisuuksien siirtyminen venäläisten käsiin.
    Tässä vaiheessa kehityksen myönteiset puolet näkyvät enemmän ulospäin, haittojen jäädessä vähemmälle huomiolle.
    Niissä maissa, missä venäläiset pääomat ovat pitäneet jo kauemmin suuremmassa mittakaavassa majaansa, eivät kokemukset ole hyviä. Kypros on tästä vain yksi surullinen esimerkki.
    On vain toivottava, ettei Suomesta tulisi Pohjolan Kyprosta.

    Puun takaa

    Putinin asema Venäjän johdossa ei ole lainkaan niin vakaa kuin on joskus näyttänyt.
    Pitääkseen asemansa, on pitänyt lukuisia toimittajia vaientaa lopullisesti, kilpailevia liikemiehiä laittaa tyrmään ja liikaa tietäviä lakimiehiä tapattaa vankilassa.
    Venäläistä rahaa on enemmän ulkomailla kuin Venäjällä.
    Putinia vastaan on kehittynyt voimistuva oppositio niin kotimaassaan kuin ulkomailla.
    Säilyttääkseen venäläisten kannatuksen, Putin saattaa tarvita ulkoisen uhkan länsinaapurista. Siinäkään ei valitettavasti olisi mitään uutta.

    Puun takaa

    Aika monta ”maailmanloppua” on jo povattu jo pelkästään metsänkasvatukseen viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana.
    Ota Jesse ihan rauhallisesti. Jos koet olevasi oikeassa, niin hyvä niin. Anna kuitenkin meidän toisten olla väärässä.
    Älä ota siitä itsellesi turhia paineita.

    Puun takaa

    Eipä tässä sentään uskonnosta ole kysymys minkään puulajin suuntaan.
    Puuntuotannossa talouden realiteetit ovat paras kasvatusopas.
    Kun tuotot ja kulut kaikilta osin tasapuolisesti lasketaan, se antaa päätöksenteolle vankimman saatavissa olevan pohjan.
    Olen jo aikaisemmin sanonut, että Harjavalta on vähän erikoistapaus, eikä siten edusta koko Suomea.

    Puun takaa

    EU ja Neuvostoliitto toimivat hämmästyttävän samankaltaisesti.
    Kummankin julistukset ja iskulauseet ovat kauniita ja yleviä.
    Todellisuus vain tahtoo olla aivan toista.
    EU, kuten Neuvostoliittokaan ei suoraan kieltänyt pienyritysten toimintaa, mutta niiden toiminta tehtiin erilaisin säädöksin mahdottomaksi.
    Olemme tilanteessa, jossa Suomi tarvitsisi kaikkein eniten pieniä yrityksiä työllistämään suuryritysten hylkäämiä ihmisiä, EU ja sen kotikutoiset kätyrimme kehittävät aina vain mielikuvituksellisempia säädöksiä ja kieltoja estämään yritysten toimintaa.
    Tällä menolla Suomi venäläistyy ja menettää loputkin itsenäisyydestään laukaustakaan ampumatta.

    Puun takaa

    Suomen talouden kohtalo on hyvin paljon kiinni siitä, mitä viestiä viemme Suomesta EU:n päättäviin elimiin.
    On ollut oman synnyinmaani kannalta hyvin ikävää seurata, kuinka naapurimme Viro ja Ruotsikin ovat toimineet EU-kuvioissa siten, että nämä ovat siitä mahdollisimman paljon hyötyneet. Meillä taas on täysin päinvastainen linja.
    EU-edustaja-kaksikko Satu Hassi ja varasijalta EU-parlamenttiin luiskahtanut Sirpa Pietikäinen ovat tehneet kädet kainaloita myöten turpeessa ja hakkeessa töitä sen eteen, jotta Suomen taloudelle tulisi mahdollisimman paljon vahinkoa.
    Ympäristöministeri Ville Niinistö on puolestaan kiertänyt seurueineen ympäristö- ja ilmastokokouksissa eri puolilla maailmaa varmistamassa Suomelle koituvat vahingot.
    Mukaan ei ole huolittu yhtään puuntuottajien tai metsäteollisuuden edustajaa. Miksiköhän?

    Puun takaa

    Tilojeni maapohjat ovat suurelta osin kuuselle hyvin soveltuvia. Kuusikon uudistamista kuusikoksi olen kuitenkin pyrkinyt välttämään.
    Tilalle on tullut enimmäkseen koivua ja visakoivua sekä joulu- ja eri lajikkeisia koristepuita
    Mäntymaat taas kasvavat pelkästään mäntyä.
    Jos kuusikoita kasvattaa, pitää alkuhoidosta ehdottomasti huolehtia.
    Viisivuotias kuusikko on hyvin hoidettuna kolmatta metriä pitkää, mutta hoitamattomana voi jäädä kolmekymmentäsenttiseksi.
    Kuusikon elinvoimaisuudesta on huolehdittava koko ajan.
    Silloin päästään nopeasti päätehakkuuseen ja hyvään tuottoon.
    50-60- vuotta on tänä päivänä hyvin hoidettujen kuusikoitten kiertoaika.
    Kiertoajan bruttotuotto on ollut jo pitkään 20.000 – 25.000 euron välillä / ha.
    Hoitamattomat, vanhat kuusikot ovat alttiimpia tuholaisille.
    Elinvoimaisten kuusikoiden tuhot ovat harvinaisia.

    Puun takaa

    Kuusen menekki rakentamissa on maailmalla ja Suomessa taattu ja sen käyttö lisääntyy entisestään, koska yhä enemmän käytetään liimattuja rakenteita.
    Uudet puukerrostalot ja puiset julkiset rakennukset tehdään lähes kokonaan liimatusta tavarasta.
    Kuusi soveltuu keveytensä ansiosta erinomaisesti suuriin liimarakenteisiin.
    Myös jatkuvasti tiukentuvat U-arvo vaatimukset suosivat kuusta.

Esillä 10 vastausta, 2,221 - 2,230 (kaikkiaan 3,385)