Ei tässä todellakaan ole siitä kysymys, onko hirviporukoissa maaata omistavia vaiko omistamattomia, vaan siitä, että kaikki uudet biotaloussuunnitelmat jäävät nykyisellä hirvimäärällä toteutumatta.
Ei kait kellään normaalijärjellä varustetulla ihmisellä siitä ole epäselvää.
Laitan tulemaan uusia kuvia hirvituhoista, kun saan tämän kesän varhaisperkaukset tehtyä.
Kuvamateriaali voi järkyttää herkempiä katsojia.
Mahdolliset selitykset hirvituhojen syistä joutuu tässä tapauksessa myös päivittämään kokonaan uudestaan.

Hirvien kokonaismäärä valtakunnassa kävi jo alenpana, mutta on jälleen noussut selvästi.
Ei metsänhoidon taso ole parissa vuodessa sentään niin paljon muuttunut, jotta se oli syy hirvikannan nousuun.
Selityksissä on se huono puoli, ettei niihin usko välttämättä edes niiden esittäjäkään.

Hienon ja monipuolisen tapaamisen oli Anneli järjestänyt meille Etelä-Konneveden Kansallispuiston maisemiin!
Ilmatkin suosivat meitä niin metsäkohteilla kuin Konneveden risteilylläkin.
Suomen uusin kansallispuisto tulee varmasti saamaan paljon tyytyväisiä käviöitä niin koti- kuin ulkomailtakin!
Kansallispuistosta on muuten juttu ainakin tämän päivän Keskisuomalaisessa.

Olen onneksi säästynyt kaikkein pahimmilta hirvituhoilta, sillä alueellamme toimii vastuullinen, paikallisista puuntuottajista ja metsänomistajista koostuva hirviseurue.
Heillä on ollut ykköstavoitteena pitää hirvikantaa sellaisena, että puuntuottaminen alueella on mahdollista.
Valitettavasti näin eivät asiat ole kaikkilla alueilla.
Olen sitä ihmisrotua, joka haluaa hyödyntää uutta työtä helpottavaa tekniikkaa niin metsänhoidossa kuin muussakin työelämässä.
Sen takia minusta tuntuu hieman erikoiselta, että kun toisaalta valitetaan hirvenmetsästyksen työläyttä ja tulevia uhkia, – siitä tuskin kellään meistä lienee erimielisyyttä, ei kuitenkaan olla kovinkaan innostuneita hyödyntämään uusimman tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia.
Tämä kertoo aika selvästi siitä, että harrastustoiminnan olosuhteiden säilyttäminen entisellään onkin ykköstavoite eikä niinkään suomalaisen biotalouden etu.

Hirvinauha hidastaa hirven tielle tuloa ja etenkin vasta asennettu nauha saattaa saada hirven jopa pysähtymään.

Liikenneturvan Kuopion toimipisteen aluepäällikkö Tuula Taskinen kertoo, että toisekseen hirvinauhalla on vaikutusta myös autoilijalle.

– Hirvivaaran merkit kokevat nopeasti inflaation, kun niitä on tiellä vähän väliä. Tien vierellä kulkeva hirvinauha pitää kuljettajan valppaampana, Taskinen selittää.

Tiehallinnon selvitysten mukaan henkilöautoilla ajetuista kuolemaan johtaneista hirvikolareista 75 prosentissa ajonopeus on ollut vähintään 100 km/h. Taskisen mukaan hirvinauhat voivat vaikuttaa myös ajonopeuteen.

Hirvinauhaa laitetaan esimerkiksi valtatie yhdeksän varrelle Kuopion ja Joensuun välille. Nauhoituskohdat perustuvat ELY-keskuksen tietoihin tieosuuksista, joilla sattuu eniten hirvionnettomuuksia.

Paikallinen metsästysseura on jo vetänyt nauhaa tienvarteen 11 kilometrin matkalle välille Kylmälahti–Vartiala. Vielä keskiviikkona nauhaa vedetään Kylmälahden ja Suotaipaleen välille neljän kilometrin matkalle. Tieosuudella ei ole aiemmin kokeiltu hirvinauhaa.

Metsästysseura on lupautunut ylläpitämään hirvinauhaa parin vuoden ajan, kertoo nauhanvedosta vastaavan Riistaveden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Tapio Multasuo.

Pohjois-Savossa on hirvinauhaa myös viitostien varrella Lapinlahden Alapitkällä ja kantatien 87 varrella Sonkajärvellä. Liikenneviraston lokakuussa 2014 julkaiseman selvityksen mukaan vuonna 2013 hirvien kanssa kolaroitiin määrällisesti eniten Pohjois-Savon ja Uudenmaan ELY-keskusten alueilla.

Yle Savo