Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
Noissa kertomuksissa tuulimyllyt voitaisiin vaihtaa vaikkapa metsänhakkuisiin, sillä suunnilleen samat tuntemukset pätevät lähes kaikkeen maisemaa ja totuttua ympäristöä muuttaviin toimenpiteisiin.
Olisi tietysti hienoa, ettei mikään ympäristössämme muuttuisi, mutta näin ei vain valitettavasti ole eikä tule olemaan.
Suomessa on aivan turha puhua biotaloudesta, jos se ei voisi missään näkyä eikä kuulua.
Yhtälailla voisimme vastustaa esim. Äänekosken uutta sellutehdasta, koska sen tarvitseman puu-raaka-aineen hakkuut muuttavat ympäristöämme.Japanikin käynnistelee taas Fukusiman onnettomuuden jälkeen suljettuja ydinreaktoreitaan.
Kaikki maat pyrkivät energiaomavataisuuteen, eikä Suomella enää ole muuta vaihtoehtoakaan.Tuulivoimaa ja puuenergiaa on järjetöntä laittaa vastakkain, sillä molempia tarvitaan täällä Suomessa.
Jokainen vähintään välttävän laskutaidon omaava ymmärtää, ettei pelkällä puulla tuotettu energia riitä alkuunkaan Suomessa, vaikka metsiemme kasvu saataisiin kaksinkertaistettua nykyisestä.
Jotta 70% tuontienergiamäärää saadaan pienennettyä, tarvitsemme siihen kaikki hyödynnettävissä olevat omat energiavaramme ja lisäksi vielä muutaman uuden ydinvoimalankin.
Suomessa on aivan liikaa toiveajattelua ja unelmapuheita, mutta todellisuudentajuisiakin ihmisiä onneksi sentään vielä löytyy.Kaikkein luotettavimman tiedon tuulivoimaloiden melusta saa oleskelemalla itse niiden läheisyydessä eri etäisyyksillä ja eri tuuli- ja maasto-olosuhteissa.
Kun maanpinnallakin tuulee, myllyjen ääni erottuu vähiten.
Silloin kun maanpinnalla ei tuule, mutta 150-200 metrin korkeudessa tuulee, siipien ääni kuuluu selvimmin.
Kuuntelupaikan metsäisyys ja korkeus suhteessa myllyihin vaikuttaa myös. Moottoritien varressa tuulimyllyjen ääni sekoittuu liikenteen ääniin.
Kaikki korkeat rakennelmat tuottavat jonkinlaista ääntä.
Linkkimaston vieressä asuneena sen ujellus tuli tutuksi, mutta se samalla muistutti mukavasta rahantulosta.Espanjan talousvaikeudet johtuvat kyllä aivan muista seikoista kuin aurinko- ja tuulivoimaloista.
Euroopan vahvin talousmaa Saksa on panostanut kaikkein eniten tuulivoimaan ja tuottaa myös eniten aurinkoenergiaa Afrikassa, tuoden sähkön sieltä kaapelia pitkin Välimeren ali Saksaan.
Yli 80 miljoonan asukkaan Saksata löytyy paikkoja, joissa talon pihaan näkyy pimeällä n.150 tuulivoimalan lentovalot.Yhä useammat maat pyrkivät parempaan energiaomavaraisuuteen, kuten myös Espanja.
Voidaan aiheellisesti sanoa, että Suomi ottaa äärimmäisen kovan turvallisuuspoliittisen riskin 70% tuontienergiallaan.Espanja aikoo vuosikausia kestäneen väännön jälkeen sallia öljynporauksen Kanarian saarilla, kertoo talouslehti Financial Times.
Toisella puolella vaakakupissa on maan energiaomavaraisuus ja toisella puolella turismiteollisuuden edut.Espanjalainen öljy-yhtiö Repsol uskoo, että Kanarian saarilla piilee jopa 2,2 miljardin tynnyrin verran öljyä. Yhtiön sallitaan nyt tehdä koeporauksia alueella, joka sijaitsee noin kuudenkymmenen kilometrin päässä suomalaisillekin tutusta lomasaari Fuerteventurasta.
Jos arviot osoittautuvat oikeiksi, voisi öljykenttien päivittäinen tuotanto nousta 110 000 tynnyriin, mikä kattaisi kymmeneksen Espanjan vuosittaisesta öljynkulutuksesta.
Nykyisin Espanja tuo 99 prosenttia energiastaan ulkomailta, joka rasittaa maan vaihtotasetta. Uusien öljykenttien toivotaan pienentävän ulkomaille menevää 40 miljardin euron vuosittaista laskua.
Olen ms200 kanssa samaa mieltä, ettei Jessen logiikka tahdo mennä millään meikäläisenkään ymmärrykseen.
Nyt kun olen itse sen käytännössä kokenut, että koivikon saa nykymenetelmillä kasvatettua 30 vuodessa tukkipuu-päätehakkuuseen, en yksinkertaisesti ymmärrä, että samat puut pitäisi myydä neljä kertaa halvemmalla kuutiohinnalla.