Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
Yksi todellin pommi puun hinnoille on rajusti lisääntyneet painorajoitetut sillat.
Suuriakin metsäalueita on jo jäänyt tällä tavoin takamaiksi, vaikka olisivat muuten ns. ihmisten ilmoilla.Puun hinnnoissa on toki suuriakin paikkakuntakohtaisia eroja, mutta leimikkotekijät ovat ne jotka siihin eniten vaikuttaa.
Kaikille puunmyyjille tämä asia ei ole vielä täysin auennut.Kuvaavaa taloustilanteen vakavuudelle on, että hallituksen tekemän miljardin euron elvytyspaketin koko olikin todellisuudessa vain 300 miljoonaa euroja, joka sekin joudutaan rahoittamaan valtion varmuusvarstoja myymällä
Hallitus voisi vähitellen kokeilla totuuden kertomista, koska mikään selitys ei tahdo oikein enää tehota.Kansallispuistot ehkä vielä säilyvät, mutta löyhin perustein ja perusteettomasti muodostettuja natura-alueita varmasti vielä otetaan takaisin metsätalouskäyttöön.
”Yksityinen maanomistaja on saanut korvauksen, jos maa-alue päätyy suojelulistalle. Suoalueilla se tarkoittaa yleensä puuston ja mahdollisesti myös turpeen arvon korvaamista. Ympäristöministeriöstä kerrotaan, että puiden arvo korvataan markkinahintaan, ja turpeen arvo otetaan huomioon, jos turvetuotanto on teknisesti, taloudellisesti ja juridisesti mahdollista. Ympäristöneuvos Aulikki Alasen mukaan näin toimitaan nytkin, jos kriteerit täyttyvät. Yle
Uuden ympäristölain mukaan turpeen nostolupia on lähes mahdotonta enää saada, joten turvevaroja ei korvattaisi tässä suojeluohjelmassa enää lainkaan.
On sanomattakin selvää, ettei tällainen mene läpi EU-oikeudessa.Kartoitettavia soita tarkastellaan kokonaisuuksina, mikä voi tarkoittaa, että suojelun piiriin tulee myös suon ympärillä olevia alueita. Jos esimerkiksi suon vieressä oleva talousmetsäalue tulisi mukaan suojeluun, olisi sille suunnittelija Iida Kämärin mukaan hyvät perusteet.
– Onko valtiolla osoittaa aidosti resursseja näiden soiden suojeluun? Pitää katsoa, paljonko budjetissa on varaa suojella ja sen mukaisesti pitäisi myös suojeluohjelma mitoittaa, sanoo MTK:n asiantuntija Anssi Kainulainen
– Tämä on ensimmäinen suojeluohjelma, joka nykyisen luonnonsuojelulain nojalla tehdään. Ja kun valtioneuvosto hyväksyy ohjelman, hyväksytään myös rahoitus. Jos ei ole rahoitusta, ei tule ohjelmaakaan.
Sen verran tiukka taloustilanne kuitenkin vaikuttaa, että suojeluohjelman toteutusvaihetta on pidennetty. Ensin tehdään päätökset eteläisen Suomen osalta ensi keväänä ja pohjoisen soista todennäköisesti vuonna 2019.
Yle UutisetRuotsia pidettiin ennen maana jossa on hyvin tiukat ympäristömääräykset, mutta jotain on sen jälkeen tapahtunut.
Esim. kalanviljely on jo vuosien ajan siirtynyt Suomesta Ruotsiin, koska meillä on huomattavasti tiukemmat määräykset, eikä kasvatusta saa enää täällä kannattamaan.
Samoin turve- eikä tuulivoimastakaan ole tehty siellä ongelmaa kuten meillä.
Ruotsi pärjää nyt, Suomi ei.
Se on valitettavasti täysin kiistaton tosiasia.Suomi autioituu kiihtyvällä vauhdilla väestön keskittyessä pääkaupunkiseudulle ja maakuntakeskuksiin.
Siten tilaa kyllä riittää hyvin tuulimyllyille, turvesoille ja puuenergiantuotantoon.
Energiaomavaraisuuden ja muun biotalouden lisäämisessä joudumme kyllä pois mukavuusalueelta, mutta muita vaihtoehtoja ei enää ole.
Luottoluokituksemme putoaa lähiaikoina ja valtion velanhoitokulut nousevat saman tien.
Olemme jo todellisuudessa ylittäneet EU:n 60% velkaantumisasteen.
Valtion rahoitusasema on pettänyt, ja Kataisen hallitusohjelmassa sovituista kulkuväyläinvestoinneitakin on käynnistetty vain murto-osa, koska rahoitusta ei ole enempää enää järjestynyt.
Näin vakavaa tilannetta ei ollut edes 90-luvun laman pahimpina hetkinä.
Kataisen lähtö pois Suomesta on tätä taustaa vasten ymmärrettävää, mutta nykyinenkään tilanne ei asiaa auta.
Saatamme joutua Belgian kaltaiseen tilanteeseen, ettei maahan saada enää muodostettua poliittista hallitusta.Puheet 100.000 uudesta biotalouden työpaikasta voimme kyllä haudata vähin äänin.
Suomen voimassa oleva lainsäädäntö takee tavoitteen täysin mahdottomaksi, eikä yhteiskunnan nykyinen ilmapiiri ole otollinen asiantilaa muuttamaankaan.
Jatkamme siis aprillipäivänä syntyneen uuden pääministerimme viittoittamalla virtuaalitiellä koti tulevia aikoja.