Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
Eipä sitä metsävähennystä kukaan vaatinut tämän parinkymmenen vuoden aikana poistettavaksi, mutta nyt nämä paljon pinta-alaa hankkineet alkavat tulla siihen ikään, että pitäisi metsiä siirtää seuraavalle sukupolvelle tai muuten luopua niistä.
Halusivat kyllä verotuen tilojensa kasvattamiselle, mutta nyt sitten pitäisikin tämän edun tuloutus poistaa.
Sehän tässä takana on, mutta eivät kehtaa sitä sanoa suoraan.
Tällaisissa asioissa kannattaisi kyllä olla rehellinen, ettei uskottavuus kärsisi.Noinhan se suunnilleen menee kuten Rane kertoi.
Niitä tulojakin olisi edes joskus oltava, eli toimimman olisi näytettävä jotenkin uskottavalta.
Puunkasvatuksessa verottaja ei voi kylläkään edellyttää säännöllisiä tuloja, eli tappiollisia, ts. alvipalautusvuosia voi olla useampiakin.Niin, kyllä se kausiveroilmoitus on tehtävä siitä nuoren palkkaamisestakin. Aika hölmön tuntuinen lisähomma kaiken muun lisäksi. Uskon ja toivon, että saavat sen joskus kehitettyä vähän juohevammaksi.
Vielä tuosta palkanmaksusta sen verran, että terveestä kilpailusta on kyllä selvästi etua, ainakin mitä tulee noiden maksuohjelmien toimivuuteen.
Vakuutusyhtiöiden maksuohjelmat toimivat kuin ajatus, mutta verottajan ohjelma on oikeasti kökkö.
Verottajalla kun ei ole sitä kilpailijaa, jos ei sitten pimeän työn teettämistä lueta sellaiseksi.
Suomi on joskus kehunut itseään jopa tietotekniikan edelläkävijäksi, mutta palkanmaksu kausiveroilmoituksineen on edelleen luvattoman työlästä ja hankalaa.
Milloinkohan palkanmaksuun saataisiin ”yhden luukun” palvelu?Koivulla kyllä päästään edellä kerrottuihin tuloksiin ja ylikin, mutta se vaatii kaikkien hoitotoimenpiteiden,- erityisesti harvennusten oikea-aikaisuutta ja tehokkuutta. Jos koivikkoa harventaa kerrankin liian varovasti, ei huipputulokseen voi enää päästä.
Uusimman Metsälehden 11/2014 kansikuva on pysäyttävä.
Korjaamattomista tuulenkaadoista alkanut kirjanpainajatuho on tappanut koko kuvion pysähtyen alueen reunaan.
Jatkuvassa kasvatuksessa kuviorajat puuttuvat, ja tuhot olisivat valtavia.
Jos jakuva kasvatus yleistyisi, olisi metsämme todellisessa vaarassa tuhoutua.Tässä Jesselle lisää maailmanlopun tunnelmia:
Keski-Euroopassa suuria metsätuhoja aiheuttaneen havununnan on havaittu lisääntymiseen myös meillä. Vielä 1970-luvulla se esiintyi harvinaisena etelärannikolla, mutta nyt se on levinnyt koko Vaasa – Kuopio -linjan eteläpuolelle. Ensimmäisen tuhoilmoituksen kaikkiruokaisen havununnan tekemästä metsätuhosta Metla sai kesällä 2013 Rymättylästä.– Kuusenneulaset ovat sen lempiruokaa ja männynneulaset kelpaa, mutta lisäksi myös monet lehtipuut, ja esimerkiksi siellä Rymättylässä oli syöty hyvin paljon mustikkaa. Siellä oli koko aluskasvillisuus ihan ruskeana, Pouttu kertoo.
Myös mäntypistiäinen on Poutun mukaan ollut viime aikoina paikka paikoin lisääntymään päin, mutta sen aiheuttamat haitat ovat näyttävyydestään huolimatta pienehköjä.
Muita tuhohyönteisiä torjutaan Poutun mukaan parhaiten pitämällä puusto hyvässä kunnossa, jolloin tuholaiset pystyvät niihin huonommin. Kirjanpainajaan tehoaa myös oikea-aikainen puiden poisto metsästä. Poistoaika on ennen heinäkuuta, jotta hyönteisten toukat eivät ehdi kasvaa aikuisiksi.
Muita harmia aiheuttavia metsän tuhohyönteisiä ovat Metlan raportin mukaan hankalasti hävirtettävä tähtikudospistiäinen, joka on Porin Yyterissä tappanut mäntyjä yli kahdensadan hehtaarin alueella sekä vaahteratikkukoi, joka aiheuttaa lähinnä ulkonäköhaittoja Etelä-Suomen vaahteroille käpertämällä niiden lehtiä.
Tuholaisten aikaansaamat tuhoalueet eivät kokonaisuudessaan ole kuin alle prosentin luokkaa kokonaismetsäalueesta. Puustonsa menettäville yksittäisille metsänomistajille paikalliset tuhot voivat kuitenkin olla erittäin merkittäviä, Pouttu toteaa.
Yle Uutiset