Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Tällaista hässäkkää ei olisi, jos firmat vaan ostaisivat puhdasta PEFC-metsää. Mutta kun ei käy kaupaksi, pitää saada se MIX-mukaan. Eli pohjimmiltaan syy on siis kuluttajien ja isojen firmojen.
Ja kun asian sanoo noin, niin alkaa heti miettimään, että onko tämä nyt oikeasti kuluttajan syy? Minkä hiton takia kuluttajan pitäisi ostaa sellaista tuotetta, jota hän ei halua? Tai miksi ison firman pitäisi valmistaa sellaista tuotetta, joka ei käy kaupaksi?
Alkutuottajan pitää vaan sopeutua markkinoiden ehtoihin tai koettaa itse muuttaa markkinoita ja kuluttajien maailmankuvaa. Perin huonosti toki FSC-tuon HCV-asian tiedotti. Sitten jos mennään spesifisti tuohon lapin tapaukseen, niin herää vielä yksi kysymys. Sinänsähän on ihan ok, että GP valvoo sertiä myös noudatettavan. Väärinhän se olisi myydä maailmaa pelastavana tuotteena sellaista, josta pyllyä pyyhkiessä tarttuu hanuriin liito-oravan karvoja. Yhteismetsän tapausta kuitenkin uutisoitiin niin, että muut ympäristöjärjestöt eivät löytäneet yhtä paljon lahopuuta kuin GP. Ymmärrän ja uskon, jos joku myhistyksen viiksivallu ei löydä lahopuuta vaikka kävelisi sitä päin, mutta muut luontojärjestöt??
Yritin asiasta kysellä lisätitetoja, mutta harmillisen avoimeksi asia jäi. Joku kommentoi niinkin, että ei kannata uskoa maaseudun tulevaisuuden tarkoitushakuiseen uutisointiin.
Kummallista on myös se, että yhteismetsä haluaa vain väliaikaista suojelua. Jos ne olisivat valmiita pysyvään suojeluun, niin siinä tapauksessa valtio voisi tulla vastaan ja lunastaa nuo alueet. Rahat tähän esim. urheilusta ja kulttuurista leikkaamalla.
puunhalaaja 5.2.2021, 16:57Täytyyhän sitä kasvavalle petokannalle syötävää järjestää ….
Ilvekselle haetaan edelleen kaatolupia sillä perusteella, että ilves syö peuroja.
puunhalaaja 2.2.2021, 18:30https://riista.fi/blogi/tavoitteellista-valkohantapeurakannan-hoitoa/
”Lähtökohta tulee olemaan, että tiheän peurakannan alueella tavoitteet ovat hieman pienemmät kuin nykyinen kanta. Harvemman kannan alueella pyritään joko pitämään nykyinen kanta tai hieman kasvattamaan sitä.”
Näin. Eli isossa Suomea lisätään peuroja, ja sitten siellä missä niitä on törkeän paljon valmiiksi, niin hieman pienennetään tavoitetta. Näin toimii riistakeskus ministerin ja keskustapuolueen siunauksella.
puunhalaaja 19.1.2021, 20:20Osaako joku antaa selityksen?
-Miksi vasemmistolaisuus on vasemmistolaisuutta, vihreänliikkeen kannatus vihreyttä, mutta oikeiston kannatus aina oikeistopopulismia?
Miksi media ei käytä arvoneutraalia termiä oikeistolainen?
Koska Hitler.
puunhalaaja 18.1.2021, 17:33Mutta niihin valkohäntäisiin paholaisiin takaisin: Kaiken muun hyvän lisäksi ne taitaa levittää koronaa! https://www.biorxiv.org/content/10.1101/2021.01.13.426628v1
puunhalaaja 18.1.2021, 17:32En mä keksi mitään järkevää syytä epäillä näiden lukuisten tutkijoiden näkemyksiä laidunnuksen vaikutuksesta: https://www.muutoslehti.fi/ylisuuri-porokarja-tuhosi-talvilaitumensa/
puunhalaaja 18.1.2021, 16:49”Energiapuun korjuu ei siis ole
metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta ongelmatonta vaan
keruukohteiden ja keruutapojen
valintaan pitää keskittyä. Oikein
tehtynä energiapuu on kuitenkin
metsälajiston kannalta pääosin
ongelmaton raaka-aine ja tästä
näkökulmasta katsoen metsien
käytön kestävyyttä koskevan keskustelun pitäisikin pääosin kohdistua hakkuumääriin, luonnonhoitotapoihin ja metsiensuojeluun sen sijaan että pohdittaisiin
sitä, voiko jo hakatusta kohteesta
kerätä energiapuuta. ”puunhalaaja 17.1.2021, 17:06Sopikaamme niin, että puupeltomies retkeilee mieluummin puupellolla ja esteettisesti älykäs mies aarniometsissä”,
Risuparralle vinkki, puupeltomies olisi poliittisesti korrektimpi termi kuin tuo räkäpetäjäporukka.
puunhalaaja 17.1.2021, 17:01”Porojen laidunnus kuuluu tunturialueen luontoon. Voimakas, etenkin ympärivuotinen laidunnuspaine kuitenkin heikentää joidenkin tunturiluontotyyppien tilaa. Porojen kesä- ja talvilaidunnuksen vaikutukset eroavat toisistaan. Kesälaidunnus vaikuttaa kasvilajien runsauteen ja muuttaa lajiston runsaussuhteita. Se vähentää selvimmin maajäkälien, sammalten ja joidenkin varpujen määrää. Ruohomaiset lajit joko vähenevät tai runsastuvat niiden kasvumuodon ja -paikan mukaan. Talvilaidunnus vähentää selvimmin maassa ja alle kahden metrin korkeudella puussa kasvavien jäkälien määrää. Voimakas talvilaidunnus voi vähentää myös hidaskasvuisia varpuja. Talvilaidunnus ei vaikuta kasvillisuuteen yhtä intensiivisesti ja tasaisen kuluttavasti kuin kesäaikainen laidunnus.
Laidunnuspaine on uhanalaistumisen syynä 21:llä uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi arvioidulla tunturiluontotyypillä. Tunturikoivikot ovat monin paikoin kärsineet tai hävinneet sellaisilla alueilla, joilla porojen kesälaidunnus on estänyt puiden ja pensaiden uusiutumisen mittarituhon jälkeen”