Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Edellä mainitulla ei välttämättä ole syyyhteytää hirven kohdalla ,mutta ylisuuren vhp-kannan leikkaamista tiheä asutus haittaa.
Suorittava, ymmärrän ja allekirjoitan tämän täysin. Mutta minä kysyinkin sitä, että miksi näiden haastavien olosuhteiden vuoksi hirvitavoite pitää asettaa suositusta korkeammaksi?
puunhalaaja 28.11.2020, 17:02Saaren tiheä asutuskin voi aiheuttaa hankaluuksia jahdin onnistumisessa
Suorittava, jos on noin, niin miksi silloin on erityisen tärkeää, että hirvikanta pidetään reippaasti yli suositusten? En nyt hahmota tässä syy – seuraus suhdetta lainkaan.
puunhalaaja 28.11.2020, 08:08https://yle.fi/uutiset/3-11349305 suorittava, tuosta jutusta saa osviittaa vhp:n vaikutuksen laajuudesta.
puunhalaaja 27.11.2020, 20:15”Ministeri Jari Leppä linjasi Mtk:n valtuuskunnalle: hirvikannan ei pidä missään alueella Saariston erityityisolosuhteita lukuunottamatta ylittää 3.5 hirveä 1000 hehtaarilla. Kehystämisen arvoinen lausunto ensi keväälle”
Näin Mikko Tiirola twiittasi. Sinänsä erinomainen lausunto. Mutta sitten rupesin miettimään, ja päädyn nyt kysymään viisaammilta kommenttia. Eli jos jokin ARN päättääkin tavoitetasoksi vaikkapa 5, niin mitä ministeri voi tehdä? Voiko mmm tai riistakeskus muuttaa tuon päätöksen?
puunhalaaja 27.11.2020, 20:08Tottakai vhp on vieraslaji. Se on vieraslajistrategiassa sellaiseksi määritetty. Lisäksi Suomella on velvollisuus estää sen leviäminen rajojen ulkopuolelle.
puunhalaaja 27.11.2020, 19:40Mun muutaman hassun hehtaarin pläntillä on jatkuvasti lauma peuroja. Herrat olisivat lämpimästi tervetulleita kyttäilemään, jos laki moisen sallisi.
puunhalaaja 27.11.2020, 19:35Annelin mainitsemia teknisiä apuvälineitä, so. keinovalo, ei saada käyttöön. Bernin sopimus mahdollistaisi sen, jos riistakeskus arvioisi ongelmat vakaviksi. Tällaista arviota se ei tee kuin pakotettuna, sillä seuraavaksi loogisesti keskusteltaisiin siitä, miksi vieraslaji ylipäätään on riistalaji…
puunhalaaja 27.11.2020, 08:52Eihän tuo nyt siltä ainakaan vaikuta, että peurakantaa koitettaisiin kasvattaa…
Itse asiasiassa kun tarkkaan luet niin siellä seisoo näin:
”Pyynnin tulisi olla koko kauden ajan mahdollisimman tehokasta Uudenmaan peuratihentymäalueilla, jotta kantaa saataisiin leikattua. Uudenmaan itäosissa on myös harvemman kannan alueita, joilla peurakannan maltillinen kehittäminen on mahdollista.”
Tavoitteena on siis leikata tihentymiä ja samaan aikaan kasvattaa kantaa muualla. Mitäpä arvelette, kun siellä itäisellä uudellamaalla muutama vuosi maltillisesti kantaa kehitetään, niin onko siellä kymmenen vuoden päästä tihentymä, vai maltillinen kanta?? Aiemmin suorittavalle portaalle koetin viestiä, että peurakannan kasvattaminen on jatkunut riistakeskuksen toimesta näihin päiviin saakka, ja tuossahan se nyt tuli esiin: Riistakeskus tavoittelee vhp:lle mahdollisimman laajaa metsästettävää kantaa. Paperilla idea on se, että kanta jotenkin taionomaisesti pysyy vakaana, mutta käytännössä riistakeskuksen johtama ja metsästäjien toteuttama kannan ’maltillinen’ kasvattaminen johtaa kannan tihentymiseen yhä uusilla alueilla.
puunhalaaja 26.11.2020, 10:06Twitterissä Mikko Tiirola sanoi tuosta ei-metsästävän edustajan valintamahdollisuudesta näin: Olen tainnut jo vastata, mutta uudelleen: ei tarvitse olla metsästäjä eikä edes metsästäjätutkintoa. Rhy:n vuosikokous valitsee ”toimialueen maanomistajajärjestöjä edustavan hallituksen jäsenen”. Metsästäjät siis valitsevat, mutta vain maanomistajajärjestöjen esityksistä.
Eli ei ole tässä mietittävää, ei tarvi olla metsästyskorttia edustajalla. Tämä olisi yksi väylä nyt asiasta kiinnostuneille yrittää päästä vaikuttamaan.
puunhalaaja 26.11.2020, 09:01Mielestäni sellainen riistaneuvoston jäsen ,joka ei ole perillä metsästyksestä on aika heikoilla eikä välttämättä kykene perustelemaan uskottavasti tekemiään esityksiä. Häntä kuunnellaan vain toisella korvalla.
Suorittava on tässä mielestäni väärässä, perustelen väitteeni näin: Kysymys hirvien, ja ensi vuonna myös peurojen, määrästä, on yhteiskunnallinen kysymys. Metsästys ja metsästäjät ovat vain keinoja tavoitteen saavuttamisessa. Maaomistajalla ja MTK:n jäsenellä voi olla aivan perusteltu näkemys sopivasta kannan tiheydestä, vaikka hän käyttäisi vapaa-aikansa muuhun kuin metsästykseen.